Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) johtaja, professori Heikki Rusko painottaa, että Kaisa Variksen liian korkeista veriarvoista Val di Fiemmessä ei pidä lähteä repimään pelihousuja.
"Nyt on pidettävä jalat maassa. Alppimajassa- tai teltassa oleskelun jälkeen veriarvot palautuvat ennalleen muutamassa päivässä. Kaisan tapauksessa on melko varmasti käynyt niin, että oleskelu Val di Fiemmen vajaan tuhannen metrin olosuhteissa ei olekaan pudottanut hbl-arvoa, varsinkin, jos nesteytyksestä ei ole pidetty huolta."
Rusko epäilee, että juuri näin Varikselle on käynyt, vaikka kysymys on kokeneesta urheilijasta.
KIHU on testannut alppimajaa ja korkean paikan vaikutuksia urheilijoiden veriarvoihin ja suorituskykyyn. Rusko painottaa, että näitä tutkimuksia on tehty myös ympäri maailmaa, koska muun muassa alppiteltan tai alppimajan käyttö on maailmalla yleistä.
Alppimajoja olohuoneissa
Ruskon mukaan Bente Skarilla ja monella muulla huippuhiihtäjällä alppimajaolosuhteet on asennettu heidän kotiinsa. Koska muutaman viikon oleskelu vuoristo-oloja vastaavassa ilmassa voi parantaa hapenottokykyä parisen prosenttia, muutamienkin sekuntien ajanparannus houkuttaa tiukassa kilpailussa.
Rusko jatkaa, että kun alppimajaolosuhteita lähdettiin kehittämään ensimmäisenä Vuokatin urheiluopistolle vuonna 1991, tarkoituksena oli valmistaa urheilijoita korkean paikan harjoitteluun tai kilpailemaan siellä; oleskelemalla alppimajassa pohjoismaiset urheilijat pääsevät kilpailemaan samalta tasolta, kuin vuoristossa harjoittelevat muiden maiden urheilijat.
Joinakin vuosina kävi niin, että huonojen lumiolojen takia Keski-Euroopan kisajärjestäjät veivät maailmancupin kisoja niin korkealle vuoristoon, että olot eivät vastanneet sääntöjä. Tuolloin merenpinnan tasolta tulleilla urheilijoilla ei ollut menestymisen mahdollisuuksia.
Rusko jatkaa, että alppimajan kanssa samaan tulokseen päästään, jos urheilijat vuoristossa asuvat korkealla ja käyvät harjoittelemassa alempana.
Idea avaruusteollisuudesta
Alppimajan käytön hyöty Suomessa tulee siitä, että alppimajaoleskelun lomassa merenpinnnan tasolla voidaan tehdä täysivauhtisia harjoituksia. Korkealla vauhdin kanssa sen sijaan on oltava tarkkana.
Alppimajaa lähti Suomessa kehittelemään Vuokatin urheiluopiston johtaja Vesa-Pekka Sarparanta. Idean hän sai vierailtuaan 1980-luvun alussa Moskovassa avaruuskeskuksessa. Siellä simuloitiin erilaisiin kammioihin erilaisia olosuhteita hapen määrää muuttamalla.
Alppimaja toimii siten, että hapen tasoa pystytään muuttamaan syöttämällä typpeä hapen sekaan. Normaalisti huoneilman happipitoisuus on 21 prosenttia. Kun se typen avulla saadaan laskemaan 15 prosenttiin, oleskelu siinä tilassa vastaa asumista noin 2 500 metrin korkeudessa.
Vuokatin urheiluopistolla alppimajan käyttö on vähentynyt. Opisto vähensi muutama vuosi sitten alppimajatiloja kustannussyistä.
Jos urheilijat asennuttavat alppimajan kotiinsa, se maksaa 30 000- 40 000 euroa.
