Valtiotieteiden tohtori, ulkoasiainneuvos Alpo Rusi on kokenut elämässään kolme rajua pysäytystä. Ensimmäinen oli pienenä sairastettu polio, toinen myöhäisteini-iässä koettu kolari ja kolmas viime kesällä päättynyt vakoiluepäilytutkimus. "Haluan aloittaa kolmannen elämän", hän sanoo toiveikkaana.
Vakoilujuttu oli Rusille henkisesti äärimmäisen raskas. "Ylipäätään olla syytettynä asiasta, jota vihoviimeiseksi tekisi. Se on sama kuin arkkiatri Arvo Ylppöä syytettäisiin pedofiliasta, koska hän on pitänyt pikkutyttöjä polvellaan", Rusi vertaa.
Raskaaksi prosessin teki sekin, että moni sellainen, joka tunsi Rusin pitkältä ajalta, ei julkisesti tukenut häntä. Esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari oli asiassa vaitonainen eikä myöhemminkään kommentoinut vakoilujupakan vaiheita. Rusi sanoo tavanneensa Ahtisaaren muutamia kertoja, mutta vakoilusyytöksistä ei ole puhuttu.
Supo parlamentarismin ulkopuolella
Rusi arvioi, että kestää kymmenen vuotta ennen kuin hän pääsee vakoiluepäilyjen leimasta. "Surutyö tai oikeammin vihatyö on vielä kesken.", Rusi arvioi. Vihatyön keskipisteessä on suuttumus keskeisten valtioelinten toimintaan Stasi-jupakassa, joka ripusti Rusin yli vuodeksi "löysään hirteen", kuten Rusi ja häntä voimakkaasti puolustanut professori Olli Rehn tilannetta määrittelivät.
Etenkin suojelupoliisin työ herättää Rusissa suuttumusta, mutta karjalaisluonteeseensa vedoten hän kieltää olevansa katkera. Rusi perää kuitenkin perusteellista selvitystä Supon toiminnasta ja motiiveista. "Ei voi olla niin, että maassa on turvallisuuspoliisi, jolla ei ole riittävää valvontaa." Rusi arvelee, että suojelupoliisilla on ollut erityisasema, johon kukaan poliitikko ei ole rohjennut tai voinut puuttua. "Presidentti Koivistokin myönsi, ettei kyennyt parlamentarisoimaan suojelupoliisia."
Vakoilututkinnan aikana Rusi sanoo saaneensa paljon kannustavaa palautetta ihmisiltä. "Ihmiset ovat raivoissaan ja päitä vaaditaan vadille. Koko ajan kysytään, kuka tämän käynnisti." Rusi sanoo hänellä ja Rehnillä olevan perusteltu arvio siitä, kuka ja miksi yritti nujertaa Rusin, mutta odottaa, että jokin ulkopuolinen taho tuo totuuden julki.
Hänellä on selvä näkemys, mitä Supon johtajan Seppo Nevalan pitäisi tehdä pitkän ja kalliin ja metsään menneen Rusi-jahdin jälkeen, mutta tyytyy sanomaan, että Nevala ei ole tehtäviensä tasalla.
"Entisessä Neuvostoliitossa viranomainen ei koskaan erehtynyt. Luotan siihen, että suomalaisessa oikeusvaltiossa järjestelmä korjaa omat virheensä."
Hän ei ole kovin optimistinen, että avointa pyykinpesua olisi lähiaikoina odotettavissa. "Onko niin, että tämä sukupolvi, joka käyttää valtaa, on liian lähellä niitä aikoja ja sitä toimintaa?", Rusi kysyy.
EU-ehdokkuus harkinnassa
Rusi harkitsee vakavasti asettumista ehdolle ensi kesän EU-parlamenttivaaleihin. Häntä on pyydetty ehdokkaaksi Jyväskylän ja Uudenmaan keskustapiireistä.
Hän pitää tärkeänä, että EU-parlamentissa on mukana kokeneita kansainvälisen politiikan tuntijoita, koska asioita ajetaan raadollisellakin tavalla.
Suomen Nato-keskustelua Rusi pitää ala-arvoisena. Keskustelu on töksähtelevää joko-tai -väittelyä, jossa ei ole päästy lähellekään olennaista.
Natosta on tehty syntipukki moneen asiaan, vaikka järjestö onnistui pitämään Neuvostoliiton valtapyrkimykset kurissa, Rusi muistuttaa.
"Pitäisi keskustella, ollaanko mukana täysillä vai vähemmän täysillä monenkeskisessä turvallisuusjärjestelmässä. Se ei muuttaisi yleistä ulkopoliittista linjaa."