Professori Alpo Rusia ja hänen veljeään Jukka Rusia vastaan ei nosteta syytteitä törkeästi vakoilusta. Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakosken mukaan syytteen perustaksi ei löytynyt tarpeeksi todistusaineistoa.
Tapauksessa ei syytetä myöskään muita henkilöitä.
Suojelupoliisin tutkimusten perusteella molemmat Rusit esiintyivät DDR:n eli entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin arkistoissa koodilla XV/11/69 ja peitenimellä Pekka.
Jukka Rusi oli luokiteltu vapaasti suomennettuna "ammennettavaksi tietolähteeksi" ja Alpo Rusi "mahdolliseksi tulevaksi tietolähteeksi".
Rautakoski ei ota kantaa siihen, syyllistyivätkö Rusit tavalliseen vakoiluun, kun Itä-Saksalle luovutettiin Suomea koskevia salaisia asiakirjoja.
Tavallinen vakoilu vanhenee rikoksena kahdessakymmenessä vuodessa, joten rikokset olisivat joka tapauksessa vanhentuneet. Vakoilun on epäilty tapahtuneen vuosina 1969-1976.
Syytteiden pohja putosi keväällä
Esitutkinnan kohteena oli sata luovutettua asiakirjaa, joista suojelupoliisi onnistui yksilöimään 33. Operaatiota XV/11/69 koskevat kansiot on tiettävästi tuhottu Saksassa.
Yksilöidyt asiakirjatkin olisivat riittäneet perustaksi syytteelle törkeästä vakoilusta, jos ne olisivat koskeneet Suomelle erityisen arkaluontoisia tietoja. Näin ei kuitenkaan ollut.
Rautakoski kertoi syyttämättäjättämispäätöksestään keskiviikkona suurelle toimittajajoukolle Valtakunnansyyttäjänvirastossa Helsingissä.
Hänen korosti, ettei katso suojelupoliisin toimineen mitenkään väärin, kun se tutki tapausta törkeänä vakoiluna.
"Vasta keväällä Saksan päätä kuultaessa alkoi ilmetä, ettei näyttö sittenkään riitä syytteisiin törkeästä vakoilusta", kertoi Rautakoski.
Suojelupoliisi tutki vakoilutapausta kolmisen vuotta ja luovutti esitutkintapöytäkirjat Rautakoskelle viime toukokuussa.
Valtionsyyttäjä kertoo seuranneensa tapauksen etenemistä kuitenkin jo reilun vuoden verran.
Pitkää tutkinta-aikaa Rautakoski selittää sillä, että virka-avun saaminen ulkomailta kesti kauan.
Tapaus ehkä vielä esille
Rusien vakoilusyytösten pohtiminen saattaa jatkua vielä, sillä valtionsyyttäjän päätöksestä on mahdollista kannella hänen esimiehelleen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle, joka voi ottaa asian harkittavakseen.
Lisäksi on mahdollista, että vakoiluun liittyvää aineistoa paljastuu myöhemmin esimerkiksi mahdollisesti avautuvien KGB:n arkistojen kautta.
Rautakosken mukaan suuri osa Itä-Saksan arkistojen tiedoista siirtyi myös KGB:lle. Jos uutta tietoa paljastuu, vakoilusyytteet täytyy punnita uudelleen tuoreiden tietojen valossa.
Suojelupoliisin vakoiluun liittyvät esitukintapöytäkirjat tulivat keskiviikkona julkisiksi lähes kokonaisuudessaan.
Rautakoski kuvasi ainutkertaiseksi tilannetta, että vakoilutapausta koskevat asiakirjat julkistetaan näin suuressa laajuudessa.
Lue myös:
Sisäministeri: Supo toimi oikein
KALEVA.PLUS seuraa tilannetta
