Kajaani
Tuoreille alokkaille sotilaskodeissa kyllästymiseen asti soitettava laulu mäkeen hyytyvästä kesämoposta on tullut valitettavan todeksi. Kestävyyttä mittaavan Cooperin testin tulos oli tammi- ja heinäkuun saapumiserillä kaikkien aikojen huonoin.
Juoksutestissä hyvään tai kiitettävään tulokseen yltävien määrä on laskenut parissakymmenessä vuodessa 74 prosentista 39 prosenttiin. Puolustusvoimissa on selvä käsitys kuntoromahduksen syistä.
"Nuoriso ei liiku vaan pelaa tietokoneilla. Hyötyliikuntaa ei harrasteta juuri lainkaan, liikuntatunnit vähenevät kouluissa, portaiden sijaan käytetään hissiä, vanhemmat kuskaavat lapsiaan autolla harrastusten pariin ja kouluun. Syytä onkin myös vanhemmissa, joiden suhtautuminen liikuntaan on passiivinen", luettelee majuri Matti Santtila Pääesikunnasta.
Keskiviikkona Kainuun Prikaatilla julkistettu varusmiesten kuntotutkimus kertoo, että palvelukseen astuessaan alokkailla on usein vielä pitkä matka taistelijalta edellytettävään fyysiseen kuntoon. Majuri Santtilan mukaan Cooperissa on jaksettava painella ainakin 2 700 metriä 12 minuutissa, jotta etulinjan rankoissa oloissa pärjäisi kova paine, univelka ja jopa 70 kilon kantamukset niskassaan.
Kunto kohenee palveluksessa
Matti Santtilan mukaan ongelma on tuttu muidenkin maiden armeijoissa: edes palkka-armeijat eivät löydä tarpeeksi kovakuntoisia sotilaita.
Vaikka yli puolet varusmiehistä ei ole hiihtänyt lainkaan vuotta ennen palvelukseen astumista ja uimataitokin on monilla kehno, Suomen varusmiesaines kestää Santtilan mukaan vielä hyvin kansainvälisen vertailun.
Armeija ei ole antautunut alokkaiden kuntoromahduksen edessä, vaan on jo ottanut käyttöön uusia keinoja sotilaiden voiman ja kestävyyden parantamiseksi. Vuonna 1998 fyysisen koulutuksen määrä lähes kaksinkertaistettiin, ja nyt varusmiehen pulssi nousee reippaasti keskimäärin joka toisena koulutustuntina.
Tulokset ovat tyydyttäviä: varusmiesten kunto kohenee palveluksen aikana lähes kymmenellä prosentilla. Cooperin testiin saadaan metrejä lisää runsaat 200 ja lihaskuntotestin tulos nousee tyydyttävästä hyvään.
Kainuun Prikaatissa liikuntakoulutusta suunnittelevan yliluutnantti Juha Toivon mukaan henkilökunnan on pitänyt pistää uusiksi käsityksiään taistelijalla sopivasta koulutuksesta. Enää ei vain marssita tai hiihdetä täyspakkaus selässä, vaan välillä pelataan vaikka katukorista tai salibandyä. Niiden suorituspaikat saadaankin lähivuosina jokaiseen varuskuntien 250 perusyksikköön.
"Varusmiehet liikkuvat entistä enemmän myös vapaa-aikanaan. Miedän hyvä kuntosalimme, uimahalli ja pelivälineet ovat iltaisin kovassa käytössä", Toivo kertoo.
Liikuntakipinä mukana reserviin
Fyysisessä koulutuksessa otetaan nyt aikaisempaa paremmin huomioon yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet, nousujohteisuus sekä palautuminen. Nestehuollon tärkeyttä korostetaan, eikä jalkoja särjetä kovilla alustoilla juosten. Keskeinen tavoite on, että asevelvollinen kotiutuu terveenä ja saa liikuntakipinän mukaansa reserviin.
Heinäkuussa Kainuun Prikaatiin palvelukseen astunut kalajokinen autosotamies Toni Väisänen sanoo, ettei fyysistä rasitusta ole ollut liikaa.
"Olen pelannut jääkiekkoa lähes ikäni, joten kunto on melko hyvä. Cooperissa meni melkein
2 800 metriä", Väisänen kertoo.
Ylihärmästä autosotamiehen oppiin saapunut ArttuTikkala ei juuri harrastanut hikoilua ennen inttiin tuloaan. Mies sanoo kuitenkin pärjänneensä kohtalaisesti. Hiukan alle 2 500 metrin Cooperin testi -tuloskin saattaisi jo nyt parantua, sillä kunto on parantunut.