Muhos Suurriistaa voi jatkossa metsästää vähemmällä ampumaharjoittelulla. Kaleva keräsi testiryhmän ampumaan maaliskuussa voimaan tulevat uudet hirvieläin- ja karhukokeet, ja tulos oli yllätti asiantuntijatkin.
Jopa ensimmäistä kertaa aseeseen koskenut Hanna Kolvanki oli vähällä läpäistä uuden hirviammuntakokeen. "Tuntuu oudolta, kun en ole ikinä ennen ampunut", Kolvanki ihmetteli.
Kolvanki ampui neljästä laukauksesta kolme tauluun. Vasta viimeinen lipsahti pari senttiä ohi, muuten ummikko olisi ampumataitojensa puolesta päässyt hirvimetsälle.
Koe helpottui, vaikka taulu pieneni
Uuden kokeen helppous johtuu lähinnä tuen käytöstä. Ennen koe piti ampua vapaalta kädeltä, mutta nyt aseen voi tukea ainakin ampumakatoksen rakenteisiin, ehkä jopa hiekkasäkkiin. Tuen käytöstä kokeiden järjestäjät odottavat vielä lisäohjeita.
Liikkuvaa taulua ei enää käytetä, vaan kaikki neljä koelaukausta ammutaan paikallaan olevaan maaliin.
Maalitaulu pienenee silti huomattavasti. Karhukokeen uusi taulu on vain yhdeksäsosa vanhasta hirvitaulusta.
Testiryhmän neljä kokeneempaa jäsentä ampuivat karhukokeen läpi vaikeuksitta.
"Nyt näyttää, että helpompi se on", ensimmäistä kertaa kokeen testannut riistapäällikkö Keijo Kapiainen arvioi.
Puolet vastusti muutosta
Testiä seurasivat myös Muhoksen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Toivo Portaankorva ja puheenjohtaja Väinö Väänänen. "Minä olisin ollut vanhan kokeen kannalla", Väänänen totesi.
Puolet Oulun riistanhoitopiirin yhdistyksistä oli Väänäsen tavoin kokeen muuttamista vastaan. Suurin piirtein sama jakauma oli muuallakin maassa.
Yhdistykset pelkäsivät rakentaneensa turhaan liikkuvia hirviratoja joka pitäjään. Lisäksi yhdistysten tulot laskevat, sillä epäonnistuneet ammunnat vähenevät.
Riistapäällikkö Keijo Kapiainenkin oli empinyt muutosta aluksi, mutta hän näki uudessa kokeessa myös parannuksia. Hänen mukaansa koetta pitää ajatella muun muassa eläinsuojelun eikä tulojen kannalta. "Radalle ei enää auta mennä, jos asetta ei ole kunnolla kohdistettu", Kapiainen kertoi.
Uudessa kokeessa ampujan on myös käytettävä omaa, tuttua asetta. Uudet taulut ovat Kapiaisen mielestä parempia, sillä niissä on kuva kokonaisesta karhusta tai hirvestä. Maalitaulu on kohdassa, johon ammuttu laukaus on oikeasti tappava.
Koe muuttui liian aikaisin
Yksi peruste kokeen muutokselle oli hirvenmetsästyksen muutos. Perinteisesti ajoporukat ovat yrittäneet ajaa hirvet ampujia kohden, jolloin hirvet on ammuttu liikkeeseen.
Nykyään hirvenmetsästyksessä yleistyy koiran käyttö. Koira pysäyttää hirvet, jolloin metsästäjä ampuu seisovaa eläintä. "Hirviä ammutaan yhä enemmän paikalleen tai pieneen liikkeeseen", Kapiainen sanoi.
Uuden kokeen avulla metsästäjiä halutaan kannustaa harkittuun laukaukseen tuelta.
Ampumakokeet uusiutuivat kuitenkin hieman liian aikaisin. Vasta nyt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tutkitaan tarkasti, kuinka usein metsästäjät ampuvat hirven liikkeeseen tai paikoilleen.
Tutkimukseen kerätään pelkästään Pohjois-Pohjanmaalta 400 ampumatilannetta. Vasta tutkimuksen jälkeen käytössä olisi kattavasti tietoa siitä, ampuvatko metsästäjät oikeasti, kuten uudessa kokeessa ammutaan.