Niin sanottujen bisnesenkeleiden puute on Suomessa yksi aloittelevien yritysten suurimmista esteistä. Bisnesenkelit ovat varakkaita yksityishenkilöitä, joiden tehtävänä on tarjota aloitteleville yrityksille pääomien lisäksi osaamista ja suhdeverkkoja liikeideoiden jalostamiseksi.
"Suomessa on erittäin pieni joukko tarpeeksi varakkaita ihmisiä", Suomen tunnetuimpiin bisnesenkeleihin kuuluva teknologiayhtiö Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Raimo Voipio sanoi maanantaina Helsingissä järjestetyssä Enkelifoorumi-tapahtumassa.
Voipion mukaan esimerkiksi sijoittaakseen alkuvaiheen yritykseen 100 000 euroa bisnesenkelin varallisuuden pitää olla vähintään 10 miljoonaa euroa. Se on yksi prosentti sijoittajan varallisuudesta. Suurempaa riskiä ei pidä ottaa, sillä hyvä tulos on, jos yksi kymmenestä alkuvaiheen yrityksestä tuottaa lopulta kunnon tilin sijoittajalle.
Bisnesenkelityyppisiä sijoituksia on tehty Suomessa hyvin vähän. Tarve on kuitenkin kasvanut, sillä varsinaiset pääomasijoitusyhtiöt ja -rahastot ovat siirtäneet painopisteensä aiempien sijoituskohteidensa jatkorahoitukseen. Aloittelevien yritysten mahdollisuudet saada pääomia ovat näin kaventuneet.
Voipio kysyi, ovatko tarpeelliset mekanismit kunnossa Suomessa aloittelevien yritysten rahoituksen kannalta. Hänen mukaansa rahastojen käytössä on suurta kitkaa muun muassa verotuksellisten syiden vuoksi. Hän heittikin pallon kauppa- ja teollisuusministeriölle, jotta kitkaa voitaisiin vähentää.
Kärsivällisyyttä tarvitaan paljon
Lukuisia aloittelevia yrityksiä auttanut Voipio kertoi, että usein yrittäjillä on enemmän tai vähemmän ruusuinen kuva maailman valloittamisesta. Bisnesenkelin tehtävänä on lyödä jäitä hattuun.
"Hyvinkin suunnitelluissa hankkeissa tulee aina vaikeuksia", hän varoitti.
Hänen mukaansa monissa hankkeissa tuotteen saaminen markkinoille kestää erittäin kauan. Hän otti esimerkeiksi muun muassa vanhenevien ihmisten turvaksi kehitetyn hyvinvointirannekkeen, jonka läpimenosta on vasta nyt merkkejä 10 vuoden tuotekehittelyn jälkeen.
Toisaalta rahoittaja voi kaataa koko hankkeen. Jos tuotekehittelyn aikana tarvittavan uuden rahoituksen ehdot ovat kovat, yrittäjiltä saattaa kadota motivaatio heidän oman panoksensa arvon pudotessa nollaan.
"Lopun alku on käsillä, jos rahoittaja joutuu sanomaan mitä tehdään", Voipio arvioi.
Hänen mukaansa yrittäjien ja rahoittajien välille täytyy löytyä tietty tasapaino. Pienten teknologiayritysten rahoittaminen vaatii paljon kärsivällisyyttä ja ymmärtämystä. Bisnesenkelikään ei välttämättä saa rahojaan ulos yrityksestä, kun se hankkii jatkorahoitusta sijoitusyhtiöiltä tai rahastolta, vaan hän joutuu odottamaan tulosta paljon pidempään.
Liian nopeasti tulorahoitukselle
Enkelifoorumissa niin ikään puhuneen Holtron-yhtiön perustaja Mikko Puhakka arvioi, että aloittelevat yritykset ajetaan liian nopeasti tulorahoituksen varaan. Hänen mukaansa se on omiaan tuhoamaan vaativat tekniset tuotekehityshankkeet.
Holtron oli yksi Enkelifoorumin järjestäjistä. Vuonna 1994 toimintansa aloittanut yhtiö toimii nuorten teknologiayritysten neuvonantajana ja on ollut mukana yli 50 yrityksen rahoitusjärjestelyissä.
Puhakan mukaan Suomessa sijoitetaan tuotekehitykseen, mutta ei vieläkään tarpeeksi kaupallistamiseen. Yrittäjät ovat hukassa, kun erilaisia tukimuotoja on laskettu olevan yli 80.