Suomalaiseen kansanvaltaiseen järjestelmään sisältyy mahdollisuus tehdä kuntalaisaloite. Se keksittiin Suomessa ja kirjattiin kuntalaisen perusoikeutena kuntalakiin jo vuonna 1976. Demokratian skandinaavisiin mallimaihin Ruotsiin ja Norjaan kuntalaisaloite tuli vasta 2000-luvun alussa.
Kuntalaisaloitteen ydin kumpuaa
lähidemokratiasta. Avoin poliittinen keskustelu ja siihen perustuva päätöksenteko saa parhaimmillaan elinvoimansa kuntalaisista, kunnan asukkaiden tarpeista ruohonjuuren tasolta arkielämästä eikä virkamieshallinnosta alaspäin, kuten helposti ylipaisuneessa kuntabyrokratiassa tuppaa usein käymään.
Kuka tahansa voi tehdä kuntalaisaloitteen kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloite voi koskea suuria linjapäätöksiä, mutta myös hyvinkin pientä yksityiskohtaa, esimerkiksi katuvalojen asentamista yhdelle tieosuudelle. Yksittäisellä aloitteella tulee kuitenkin aina olla merkitystä yleisemmällä tasolla kuin vain aloitteen tekijälle itselleen. Pääasia on, että aloite kehittää jollakin tavalla kuntalaisten yhteisiä palveluja ja elinolosuhteita.
Kuntalaisaloitteen voi nykyään yleensä tehdä sähköisesti tai sitten perinteisimmillä keinoilla kirjallisesti sekä suullisesti. Oulussa sähköinen järjestelmä tuli kirjeitse lähetettävien aloitteiden rinnalle jo kymmenen vuotta sitten 2005. Kunnan velvollisuus on aina käsitellä aloite virallisesti ja antaa vastaus aloitteen tekijälle.
Kuntaliitossa on seurattu kuntalaisaloitteiden määriä. Tulosten mukaan ihmiset eivät tiedä aloiteoikeudestaan riittävästi tai jostain muusta syystä aloitteen tekoon ryhdytään harvoin. Aloitteita syntyy yllättävän vähän, keskimäärin 7-8 kappaletta kuntaa kohti vuodessa. Toki vaihtelut ovat suuria eri seuduilla. Oulussa aloitteita on perinteisesti laitettu liikkeelle ahkerasti, enimmillään useampi sata vuodessa.
Oulun on kehittänyt kuntalaisaloitteiden käsittelyä silloin tällöin. Kaupungin internetsivujen aloiteoululle.fi -kanavaa on rustattu mahdollisimman helppokäyttöiseksi.
Pari vuotta sitten kaupungin organisaatioon tuli aloitevastaavat. Virkamiesten on vastattava aloitteentekijälle kahden kuukauden sisällä. Tiivistelmä aloitteista toimitetaan kolme kertaa vuodessa. Kaupunginhallitus esittää yhteenvedon aloitteista kaupunginvaltuustolle niin ikään kolme kertaa vuodessa.
Muutama aktiivinen kansalainen on perustanut Ouluun Lähidemokratia-yhdistyksen, joka myös seuraa kuntalaisaloitteita avoimessa informaatiopalvelussaan internetissä.
Asukaslähtöinen kuntien kehittäminen vaatii yhteisistä asioista innostuneita ihmisiä. Virkamiesten ammattiluonne tulee rakentua niin, että kaiken edelle menee kuntalaisten palvelu. Kuntalaisaloite pitää olla mahdollisimman helppoa jättää, se täytyy käydä läpi ripeästi ja vastauksen tulee olla perusteltu, vaikkei aloitetta voida hyväksyä.
Kuntalaisaloite on kehitettävä todelliseksi kuntalaisten vaikutuskanavaksi jottei se elä vain harvojen tuntemana kehitysehdotusten tai purnaamisen väylänä.
Pääkirjoitus