Allergista nuhaa hoidetaan nykyisin sairauden rasittavuuteen nähden erittäin huonosti, usein vain käsikaupasta saatavilla tavallisilla antihistamiineilla, sanoo professori Markus Rautiainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Lääkärikuntakin syyllistyy hänen mukaansa usein liian niukkaan lääkintään ja hoito-ohjeiden laiminlyöntiin. Allergisen nuhan uusilla hoitosuosituksilla pyritään täydelliseen oireettomuuteen.
Oireettoman potilaan nenän limakalvot pysyvät kunnossa, eikä tulehdusreaktio leviä keuhkojen limakalvolle altistaen astmalle. Rautiaisen mukaan allergisen nuhan hyvän hoidon onkin osoitettu ehkäisevän astman puhkeamista.
Yhteistyössä Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa laaditut ja tieteelliseen näyttöön perustuvat kansainväliset ARIA-suositukset antavat sekä erikoislääkäreille että perusterveydenhuollon lääkäreille selkeät toimintaohjeet, joilla pitäisi päästä parhaaseen mahdolliseen taudinmääritykseen ja hoitoon.
Joka viides tai jopa joka neljäs suomalainen kärsii allergisesta nuhasta ja tämä riesa on myös jatkuvasti lisääntymässä. Tauti ei rajoitu vain nenäoireisiin ja tukalaan oloon.
Lukuisat tutkimukset ovat jo osoittaneet, että allerginen nuha heikentää elämänlaatua kokonaisuudessaan, sanoo dosentti Mika Mäkelä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Allergisilla lapsilla on oppimisvaikeuksia siitepölykautena, mutta keskitalvella he pärjäävät yhtä hyvin kuin muutkin lapset.
Vaiva vaikuttaa myös mielialaan. Oirekauden aikana allergisilla lapsilla on esimerkiksi enemmän ”känkkäränkkäpäiviä” kuin terveillä lapsilla, sanoo Mäkelä.
Hoitamaton allerginen nuha voi Mäkelän mukaan johtaa jopa kiusaamiseen. Kun nenä on tukossa, on yleensä myös suu auki ja katse harittaa. Tällaiset lapset saattavat tulla leimatuiksi.
Mäkelän mukaan toisen polven antihistamiineilla pystytään parantamaan allergisesta nuhasta kärsivien lasten oppimiskykyä. Vanhat antihistamiinit sen sijaan väsyttivät niin paljon, että oppimistulokset jopa heikkenivät.
Suosituksessa lievään allergiseen nuhaan suositellaankin Rautiaisen mukaan uusia antihistamiinivalmisteita sekä lisäksi tarvittaessa nenän limakalvoja supistavaa lääkettä.
Vaikeammissa allergiatapauksissa tarvitaan ehkä nenänsisäisiä kortikosteroideja. Suun kautta tai lihakseen annettavia kortikosteroideja käytetään vain kaikkein vakavimpiin tapauksiin ja niihinkin korkeintaan lyhytaikaisesti.
Siedätyshoito on tarpeen silloin, kun potilas ei halua lääkehoitoa tai hänen oireitaan ei tavanomaisilla lääkkeillä saada kuriin.
Lapsilla suoraan immuunijärjestelmään vaikuttava siedätyshoito on tehokasta, mutta alle 5-vuotiaille sitä ei kuitenkaan suositella. Kalliina pidetty siedätyshoito maksaa Rautiaisen mukaan noin 500 euroa jakaantuneena usealle vuodelle.
Myös vaihtoehtoisten hoitojen, kuten homeopatian ja akupunktion käyttö allergiseen nuhaan on lisääntynyt. Suosituksessa perätäänkin tutkimuksia myös näiden hoitojen tehosta, sillä toistaiseksi tieteellinen näyttö niiden tehosta on puutteellinen.