llergisen nuhan kokonaisvaltainen hoito pienentää riskiä sairastua astmaan. Allergiaoireiden taustalla on aina tulehdustila, joka vaikuttaa sekä ylä- että alahengitysteissä.
Raahen sairaalan keuhkolääkäri Päivi Impola korostaa allergian olevan kokonaisvaltainen reaktio, joka vaatii myös kokonaisvaltaisen hoidon. Suurin virhe on pitää allergiaa vain elimistön yhden nurkan sairautena.
"Allergiatulehdus pitäisi yrittää saada hallintaan. Tulehdus on yleisreaktio, ja jos sitä hoidetaan vain yhdessä laidassa elimistöä, sitä ei saada hallintaan", toteaa Impola.
Allergisen nuhan ehkäisy tai varhainen hoito voi auttaa ehkäisemään astmaa. Tämä perustuu molempien sairauksien samankaltaiseen esiintymiseen samoissa hengitysteissä. Päivi Impolan mukaan allerginen nuha on valitettavasti edelleen hyvin alihoidettu sairaus, vaikka se pahimmillaan voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun.
"Ihmiset itse vähättelevät allergista nuhaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että siihen on totuttu. Kysymys on kuitenkin isosta asiasta, koska jatkuva allerginen nuha heikentää työ- ja toimintakykyä", keuhkolääkäri huomauttaa.
Taipumus allergiaan
säilyy
Taipumus allergiaan on perinnöllistä ja taipumus reagoida allergian aiheuttajiin säilyy ihmisellä läpi elämän. Allergiaoireet voivat kuitenkin vaihdella ja jäädä pois pitkiksikin ajoiksi.
"Neljäsosalla ihmisistä on allergista nuhaa ja on laskettu, että se on kymmenenneksi tavallisin syy lähteä lääkäriin", Päivi Impola sanoo.
Hengitysliitto Heli ry:n tuoreen selvityksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista astmaatikoista kärsii pitkäaikaisesta nuhasta tai nenän tukkoisuudesta. Lääkärin toteama allerginen nuha oli noin puolella vastaajista. Liitto kehottaakin lääkäreitä ja potilaita suhtautumaan allergisen nuhan oireisiin ja varhaiseen diagnoosiin koko väestön osalta huomattavasti nykyistä vakavammin, koska astma ja allerginen nuha liittyvät kiinteästi toisiinsa ja ne on hoidettava yhdessä.
Astmaa sairastaa maailmassa jo noin 300 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa jatkuvasti. Päivi Impolan mukaan syynä astmapotilaiden määrän kasvuun on paitsi diagnostiikan tehostuminen, myös allergisten sairauksien lisääntyminen.
"Kun allergiat lisääntyvät, kasvaa myös astmapotilaiden määrä, koska allergiat ja astma ovat käytännössä naimisissa keskenään", Impola sanoo.
Siedätyksellä lisää vastustuskykyä
Allergian ehkäisemisen suhteen ihannetila on välttää allergian aiheuttajaa. Se ei ole kuitenkaan aina mahdollista, mutta esimerkiksi eläinhilseen pystyy välttämään olemalla ilman lemmikkieläimiä.
"Se on helpoin hoito, jos aiheuttaja on vältettävissä, mutta jos koivun siitepölylle allerginen ihminen sattuu asumaan koivukujalla, niin se on aika vaikeaa", toteaa Impola.
Yleistymässä oleva hoito allergian syyn hoitamiseen on siedätyshoito, jolla voidaan Päivi Impolan mukaan saada allergian oireet jopa sammumaan tai ainakin oleellisesti vähenemään. Siedätyshoidossa potilas altistetaan allergian aiheuttajalle.
"Siedätyshoito kestää kolme vuotta ja sillä kasvatetaan elimistön vastustuskykyä allergian aiheuttajaa vastaan. Se on yleistymässä, koska sen on todettu parantavan oireita."
Siedätyshoitoa voidaan antaa viisi vuotta täyttäneille ja Impolan mukaan se onkin tavallisempi hoitomuoto lapsille ja nuorille kuin aikuisille. Hoitoa annetaan vain erikoissairaanhoidossa.
"Siedätyshoito on kallista ja vaatii sitoutumista kolmen vuoden hoito-ohjelmaan. Kyse ei ole kuitenkaan mistään uudesta hoidosta, sillä vanhat lääkärit tuntevat jo tämän hoitomuodon ennestään", Päivi Impola toteaa.