Lounasaika lähestyy oululaisessa Hintan päiväkodissa. Lapset ovat palailleet kesälomilta, ja arjen pyöritys on täydessä tohinassa.
Päiväkotien ja koulujen arjessa lasten allergiat näkyvät tarkkoina rutiineina. Hintan päiväkodin keittiön seinältä löytyy yksityiskohtainen lista, jossa näkyvät allergisten lasten nimet, kielletyt ruoka-aineet ja allergiaruokavaliot.
Laitosapulaiset Vuokko Kaakinen ja Hanne Harjula lastaavat lasten ruokia kärryihin. Ensimmäisenä ruokaa tullaan hakemaan 2-5 -vuotiaiden Tuittujen osastolta. Lastenhoitaja Sari Heikkilä tarkistaa tottuneesti maidot ja vesikannut. On oltava tarkkana, mitä kukin lapsi saa, ettei väärää juomaa tai ruoka-ainetta päädy väärään suuhun.
Tieto lasten allergioista ja allergiareaktioita aiheuttavista ruoka-aineista saadaan kirjallisesti vanhemmilta.
"Meillä yleisimpiä ovat sitrushedelmät, mansikka, suklaa ja maito", Heikkilä listaa.
Alle 3-vuotiaiden Nyyttien osaston ruokakärryihin on tehty jauheesta ja vedestä valmiiksi yksi soijamaito. Se menee pian kaksi vuotta täyttävälle Eveliina Autiolle.
Juuri ulkoa tulleille lapsille maito maistuu hyvin, ja Eveliinankin soijamaitomuki tyhjenee miltei saman tien.
Allergiat näkyvät päiväkodeissa ja kouluissa myös ihon rasvauksena ja astmalääkkeiden antamisena. Atooppinen iho saattaa kuivua ja kutista, ja astmaatikko voi tarvita hönkäystä piipusta.
Yleensä vanhemmat antavat lapsilleen lääkkeet kotona, mutta joskus lääke voi olla välttämätön hoito- tai koulupäivän aikana.
"Nykyään lääkitykset ovat aika hyviä, ja astmakohtauksia tulee harvemmin. Lisälääkettä saatetaan tarvita esimerkiksi flunssassa. Siitepölykaudella on hyvä huomioida, että keuhkoputkia avaavia lääkkeitä voidaan tarvita ennen ulkoilua. Ruoka-aineallergioissa puolestaan saatetaan joutua turvautumaan allergiatablettiin tai adrenaliinikynään, jos lapsi on saanut vahingossa kiellettyä ruoka-ainetta", kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta.
Vanhemmat saavat päivähoidosta lääkelomakkeen, jonka he täyttävät ja toimittavat henkilökunnalle.
Vanhempien on hyvä opettaa lasten hoitajille ja opettajille kädestä pitäen, miten lääkkeet annetaan.
"On astmalääkkeen a ja o, että sitä osaa käyttää. Vanhempien vastuulla on neuvoa henkilökuntaa, miten ja missä tilanteissa lääkettä käytetään. Isommat lapset osaavat lisäksi itsekin neuvoa."
Lääkkeet tuodaan alkuperäispakkauksissa, joista ilmenee lääkärin määräämä annostus. Vanhemmat huolehtivat, etteivät lääkkeet ole vanhentuneita ja toimittavat tarvittaessa uudet.
Allergisen lapsen arjessa koulun, päiväkodin ja vanhempien vuorovaikutus on tärkeää. Avuksi voi ottaa esimerkiksi reissuvihkon, jotta tieto kulkee.
Jos lapsi vaihtaa koulua tai päiväkotia, on vanhempien muistettava kertoa allergioista uudelle henkilökunnalle. Uusien työntekijöiden kouluttaminen on henkilökunnan vastuulla.
Ei ole sama, millaisille petivaatteille allerginen lapsi kellahtaa päiväunille. Siksi päiväkotien vuodevaatteiden pitäisi kestää vähintään 60 asteen pesu.
"Pölypunkit kuolevat 60 asteessa", Vuorenmaa selventää.
Tekstiilien pitää olla tiivispintaisia, sileitä ja helposti puhdistettavia.
"Siitepölyallergiassa on huomioitava, ettei petivaatteita kannata tuulettaa eikä kuivata ulkona", Vuorenmaa neuvoo.
Koululuokkiin ja päivähoitoympäristöön ei kannata laittaa eläviä huonekasveja, jos ne aiheuttavat tai lisäävät allergia- ja ärsytysoireita. Oireita voi tulla kasvin itiöistä, kasvin erittämästä maitiaisnesteestä tai aromaattisista aineista.
Sisätiloihin ei suositella pajunkissoja, koivunoksia, kuivaheiniä tai kuivakukkia, sillä ne aiheuttavat oireita monille siitepölyallergisille.
Tupakansavu on pahimpia sisäilman pilaajia. Savun haju tarttuu vaatteisiin ja hiuksiin, ja hajusta voi tulla allergia- ja astmalapselle oireita.
Henkilökunnan on hyvä muistaa, että tuoksut ja hajuvedetkin voivat aiheuttaa allergiselle lapselle oireita.
Eläinallergisen lapsen elämää helpottaa, kun hänen vaatteensa ripustetaan sellaisen lapsen vaatteiden viereen, jolla ei ole kotona lemmikkieläimiä. Samaa käytäntöä on hyvä noudattaa istuma- ja nukkumapaikan valinnassa.