Suomen Kuntaliitossa Pelkosenniemen mahdollista perääntymistä kuntaliitoksesta Kemijärven kanssa ei pidetä tavattomana. Kuntakehitys ja tutkimusyksikön päällikkö Kaija Majoinen huomauttaa, että parhaillaankin yli 30 kuntaa selvittää kuntaliitosmahdollisuutta, ja perinteisesti yli puolet vireillä olevista liitoksista kariutuu.
"Usein kuntaliitoksen kariutumisen syynä on sen pienemmän kunnan pelot siitä, kuinka saadaan oma ääni kuulumaan suuremmassa kunnassa", toteaa Majoinen.
Henkilökohtaisesti hän on sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan kuntarakenteen muutoksia. Majoinen ei jaksa uskoa pelkästään kuntien välisen yhteistyön voimaan.
"Näitä kuntaliitosten kaatumisia kuitenkin aina tulee. Nyt alkaa varmasti myös jo tulevien kunnallisvaalien läheisyys vaikuttamaan, eli kuka haluaa profiloitua kuntaliitoksella ja kuka ei", Majoinen toteaa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan kuntaliitokset eivät ole vähentäneet kuntien käyttömenoja ja helpottaneet kuntien taloudellista ahdinkoa.
Kaija Majoinen ei jaksa uskoa kyseisen selvityksen vaikuttaneen kuntaliitosten mahdolliseen kariutumiseen. Pelkosenniemen ja Kemijärven liitoksen lisäksi Pohjois-Suomessa kariutui vastikään toinenkin kuntaliitos, kun Hyrynsalmi antoi rukkaset Suomussalmelle.
"Se selvitys toi kuitenkin selkeästi esiin sen, että jos yhdistymiselle ei aseteta tarkkoja tavoitteita, kukin pyrkii vain ulosmittaamaan mahdollisimman paljon, ja silloin ongelma on hyvin pitkälle johtamisessa. Kuntaliitoksissa taloudellisia etuja on kuitenkin saatavissa vasta pidemmällä aikavälillä", Majoinen sanoo.