Al­ku­vii­kon rank­ka­sa­teet kes­keyt­ti­vät ke­vät­kyl­vöt jo tois­ta­mi­seen – 10–15 pro­sent­tia Oulun seudun ke­vät­kyl­vöis­tä on vielä te­ke­mät­tä

Sateet, viileä sää ja märkyys ovat hidastaneet kylvöjen loppuunsaattamista Pohjois-Pohjanmaalla.

Oulun seudulla osa kevään peltotöistä on yhä tekemättä. Arkistokuva.
Oulun seudulla osa kevään peltotöistä on yhä tekemättä. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Sateet, viileä sää ja märkyys ovat hidastaneet kylvöjen loppuunsaattamista Pohjois-Pohjanmaalla. 10–15 prosenttia Oulun seudun kevätkylvöistä on vielä tekemättä, arvioi ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntija Marika Tuomikoski.

– Maanantain ja tiistain rankkasateet keskeyttivät kevätkylvöt jo toisen kerran, ja nyt viljelijöiden pitää odottaa peltojen kuivumista, Tuomikoski sanoo.

Paikoitellen vesi seisoo pelloilla, minkä vuoksi viljojen juuristoa saattaa uhata hapenpuute. Tuomikosken mukaan peltojen märkyydelle ei voi enää tällä hetkellä tehdä juuri mitään. Pitkällä tähtäimellä maan kykyyn kuivua ja pidättää vettä voidaan vaikuttaa hyvin hoidetulla ojituksella ja viljelykierrolla. Viljeltävien kasvien vuorottelu parantaa maan rakennetta. Eloperäinen ja multava maa pidättää vettä paremmin.

Tänä vuonna viljapeltojen kasvu lähti alun perin hyvin käyntiin. Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida, millainen satovuosi on poikkeuksellisen kuivaan edelliskesään verrattuna. Tuomikoski ei kuitenkaan vielä luovu toivosta hyvän sadon suhteen.

– Tekemättä jääneet kylvöt ehtii tehdä vielä hyvin ja tarvittaessa vaihtaa sellaiseen lajiin, jolle riittää lyhyempikin kasvukausi.

Savisilla mailla on riskinä, että sade on kovettanut pellon pinnan niin kovaksi, ettei jo kylvetty vilja ei jaksa rikkoa pellon kovaa pintaa.

Monipuolinen siemenseos lisää viljelyvarmuutta

Nurmet ovat hyvässä kasvussa sateisuudesta huolimatta. Tuomikosken mukaan nurmet pystyvät hyödyntämään runsaan sademäärän kasvussaan. Toki nurmipellotkin kärsivät, mikäli vesi alkaa kerääntyä pelloille lätäköiksi.

Nurmet ovat keskeisiä maatalouden ilmastotyössä, sillä ne toimivat hiilinieluina. Nurmi hyödyntää tehokkaasti koko kasvukauden säteilyn yhteyttämiseen. Nurmi kasvattaa laajan juuriston, ja lisäksi maata muokataan nurmiviljelyssä vähemmän kuin yksivuotisten kasvien viljelyssä. Erityisesti monivuotiset nurmet ovat tehokkaita hiilensitojia, sillä niiden juurimassa hajoaa hitaammin kuin muiden viljelykasvien.

Viljelijällä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa nurmien hiilensidontaan. Monipuolinen siemenseos lisää nurmen viljelyvarmuutta ja satoa. Esimerkiksi puna-apilan sekä ruokonadan kaltaisten nurmipalkokasvien käyttö nurmissa varmistaa sadontuottoa äärevissä sääoloissa ja lisää hiilensidontaa.

Lajien runsaus vähentää maan haavoittuvuutta ääriolosuhteissa.

– Kun nurmessa on useita lajeja, niin aina jokin niistä menestyy. Syväjuurisemmat lajit kestävät poutaa paremmin, koska ne saavat vettä syvemmältä maasta, sanoo Marika Tuomikoski.

Myös niittovälit vaikuttavat kasvuston kestävyyteen, sillä juuristo sopeutuu niittoväleihin.

– Mitä useammin ja alemmas niitetään, sitä heikompi juuristo nurmelle kehittyy.

Marika Tuomikosken mukaan Oulun seudulla ja sen eteläpuolella melko moni viljelijä on innostunut käyttämään monipuolisempia nurmiseoksia. Tällä hetkellä nurmipellon hiilensitovuutta ei oteta huomioon maataloustuissa, mutta monilajiset nurmet on nähty hyväksi maanparannuskeinoksi.

– Kestävästi hoidetut pellot ovat meidän viljelyn kulmakivi.