Al­ku­tai­val syys­myrs­kys­sä

Yhdelläkään Ruotsin hallituksella ei liene ollut yhtä myrskyisää alkua kuin se, jonka kokoomusjohtaja, pääministeri Fredrik Reinfeldtin hallitus on saanut - osittain omasta syystään, mutta myös aggressiivisen ja vahingoniloisen opposition hyvällä myötävaikutuksella.

Yhdelläkään Ruotsin hallituksella ei liene ollut yhtä myrskyisää alkua kuin se, jonka kokoomusjohtaja, pääministeri Fredrik Reinfeldtin hallitus on saanut - osittain omasta syystään, mutta myös aggressiivisen ja vahingoniloisen opposition hyvällä myötävaikutuksella.

Sen tyyneyden alla, jota Reinfeldt osoitti ensimmäisellä virallisella ulkomaanmatkallaan Suomessa viikonvaihteessa, hyrräsi hänen tunnustetun tehokas ongelmanratkaisukoneistonsa. Maanantaiaamuna pahimmat hallitustyöskentelyä estäneet ongelmat olivat poissa.

Ensimmäinen yhteinen budjetti veronalennuksineen voitiin esitellä.

Samaan aikaan voidaan väittää, että sosiaalidemokraattisella puolueella ei ole koskaan ollut pahempaa sisäistä kaaosta selvitettävänään kuin se, joka syntyi Göran Perssonin reilut kymmenen vuotta jatkuneen johtajuuden aikana.

Arvostelu vaalitappiosta on suuntautunut Perssoniin henkilökohtaisesti, ja sitä esittävät erityisesti vanhat yhteistyökumppanit, entiset ystävät ja ministerit. Seuraajaa etsitään kissojen ja koirien kanssa, ja äänenpainot ovat kovia sosiaalidemokraattien keskuudessa koko maassa.

Joka tapauksessa kymmenen päivän jälkeen kaksi ministeriä on joutunut eroamaan, kulttuuripiirit ovat kapinoineet ja maan ammattiyhdistysliike on vaatinut suuria palkankorotuksia ja uhannut lakolla.

Suuri katkeruus on leimannut syrjäytettyä Perssonia ja hänen puoluettaan siitä saakka, kun heidät potkittiin vallasta 17. syyskuuta.

Ei edes kädenpuristusta, ei edes onnitteluja vaali-iltana.

Sen sijaan on kuultu kovia ja katkeria sanoja "taloudellisesta kurjuudesta", joka odottaa Ruotsia neljän seuraavan vuoden aikana.

Ja tähän saatetaan lisätä vielä "jos se nyt niin kauan kestää", kuten viraltapantu valtiovarainministeri Pär Nuder totesi ironisesti maanantain budjettikeskustelussa.

Ensimmäinen budjettiesitys osoitti, että hallituspuolueet haluavat täyttää pikaisesti vaalilupauksensa verojen alentamisesta, työpaikkojen lisäämisestä tehokkaamman työnvälityksen avulla, panostuksesta kouluihin ja vanhustenhoitoon sekä tarpeettomien viranomaisten karsimisesta.

Oppositiolla on odotetussa budjetin mustamaalauksessa käytössään uusi käsite, nimittäin noin 2000 Ruotsin kruunun radio- ja tv-lupa, joka kaikkien kuuluisi maksaa valtiollisen television ja radion rahoittamiseksi.

"Miten työttömät selviävät leikkauksista, pitäisikö heidän ehkä lakata maksamasta tv-lupiaan", Nuder kyseli.

KulttuuriministeriCecilia Stegö Chilon kaatoi se, ettei hän ollut maksanut lupamaksuaan viiteentoista vuoteen.

Hän sotkeutui erilaisiin huonoihin tekosyihin, mutta jätti kuitenkin sanomatta, että hän oli liittynyt Ruotsissa lähinnä nuorison keskuudessa harjoitettuun kansalaistottelemattomuuteen valtiollisia instituutioita vastaan.

Virhe oli siinä, että Reinfeldt nimitti hänet valtion tiedotusvälineistä vastaavaksi ministeriksi.

Kun kulttuuriministerin niin sanottu rikos paljastui, kiirehtivät sadat muut lupamaksunsa laiminlyöneet ilmoittamaan omistavansa television.

Toinen molempia naispuolisia eronneita ministereitä koskenut kysymys oli se, että he olivat käyttäneet kotiapua ilmoittamatta työntekijöitään veroviranomaisille.

Ruotsissa on jo pitkään keskusteltu kotitalouspalveluiden verovähennysoikeudesta. Juuri sitä Reinfeldt ajatteli todetessaan, että on tärkeää ottaa oppia Suomesta.

Tuskin lienee kovin uhkarohkeaa veikata, että pian kotitalousvähennys on Ruotsissakin.

Ilmoita asiavirheestä