Suomenkarjalehmien harvalukuinen joukko on vailla sopimussuojaa. Sukevan vankilan navetasta häädettävistä kyytöistä noussut kohu toi esille oudon ongelman: eläingeenivaroja hallinnoiva maa- ja metsätalousministeriö sekä vankilatiloja ylläpitävä oikeusministeriä eivät ole laatineet sopimusta uhanalaisten alkuperäisrotujen suojelutyöstä.
Aikaa sopimiseen olisi ollut, sillä Sukevalla kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa on hoidettu jo yli 20 vuotta ja lapinlehmiä eli pohjoissuomenkarjaa Pelson vankilassa lähes yhtä kauan.
Erikoistutkija Juha Kantanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) pitää tilannetta käsittämättömänä.
"Vuosia olen yrittänyt selittää ministeriöille asian tärkeyttä, mutta turhaan. Suomella on velvollisuus alkuperäisrotujen suojeluun YK:n biodiversiteettisopimuksen perusteella, ja perustuslakimmekin mukaan biologisen monimuotoisuuden varjelu koskee kaikkia. Luulisi siis, että asia olisi ministeriöissä laitettu kuntoon", Kantanen kummastelee.
Joukkoteurastus vältetään
Vielä viime viikolla arveltiin, että Sukevan vankilana avo-osaston lakkautuksen takia kodittomiksi joutuvat viitisenkymmentä kyyttöä joudutaan teurastamaan. Nyt tilanne näyttää valoisammalta.
"Asiasta ovat älähtäneet monet tahot, muun muassa Maailman luonnonsäätiö. Todennäköisesti karja joudutaan hajauttamaan sinne tänne. Hienoa on ollut huomata, että yksityisillä ihmisillä on halua varjella tätä karjaa. Monesta navetasta on jo luvattu paikka kyytölle", Kantanen kertoo.
Itäsuomenkarjaa ja lapinkarjaa on molempia jäljellä noin 400 yksilöä, länsisuomenkarjaa hieman enemmän. Vankilatilojen ohella alkuperäiskarjaa on siellä täällä maatiloilla.
Rotujen suojelu on tärkeää, jotta eläinaines säilyisi mahdollisimman monipuolisena. Alkuperäiskarjoilla on ominaisuuksia, joita voidaan käyttää hyväksi jalostuksessa. Ne myös tulevat tarvittaessa toimeen niukalla ravinnolla vaikka metsälaitumilla, joten niillä voisi olla arvoa myös kriisiajan ruokahuollossa.
Terapeuttista eläintenhoitoa
Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen kertoo, että Sukevan kyyttöjen häätöuutinen herättää huolta myös heillä. Pelsolla asustaa 50 aikuista ja kaikkiaan 124 kauniin vaaleaa pohjoissuomenkarjan edustajaa.
"Jos kyytöt joutuvat kodittomiksi noin vain, on se huolestuttava viesti siitä, miten vähän alkuperäisrotujen säilyttämistä arvostetaan. Pelsolle kyytöt eivät mahdu, eikä arvokasta eläinainesta saisi muutenkaan keskittää liikaa samaan paikkaan. Vakava eläintauti tai tulipalo voisi saada aikaan korvaamatonta tuhoa", Virkkunen muistuttaa.
Vankiloiden työtoiminnan roolista käydään parhaillaan keskustelua. Monien kokeneiden vankeinhoitajien mielestä oikea ruumiillinen työ ja varsinkin eläintenhoito voi parhaimmillaan olla vangille terapeuttinen kokemus.
Ylitarkastaja Tuula Pehu maa- ja metsätalousministeriöstä ei osaa kertoa, miksi sopimusta alkuperäiskarjojen säilyttämisestä ei ole aikanaan ministeriöiden välillä tehty.
"Joka tapauksessa kyseessä on selvä virhe. Nyt olemme asettaneet työryhmän miettimän, miten asia pitäisi hoitaa. Me teemme aikanaan esityksen ja poliitikot päättävät sitten alkuperäiskarjojen säilyttämisen tavoista."