Al­ku­pe­räis­kan­so­jen pojat tien­näyt­tä­ji­nä

Andien ohut ilma yli neljän kilometrin korkeudella merenpinnasta ei rajoita bolivialaisen aimara-intiaani Adrian Aspi Cosmen intoa. Laamanvillasta kudotun ponchon liepeet heiluvat, kun mies kertaa viime aikojen suuria muutoksia.

Aimara-intiaanien ylängöllä on aina taisteltu vallanpitäjiä vastaan.
Aimara-intiaanien ylängöllä on aina taisteltu vallanpitäjiä vastaan.
Kuva: Hannu Pesonen

Andien ohut ilma yli neljän kilometrin korkeudella merenpinnasta ei rajoita bolivialaisen aimara-intiaani Adrian Aspi Cosmen intoa. Laamanvillasta kudotun ponchon liepeet heiluvat, kun mies kertaa viime aikojen suuria muutoksia.

Jesus de Machacan pikkukaupunkia johtava Aspi on ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava pormestari Etelä-Amerikan köyhimmän valtion Bolivian vuoristoseuduilla. Hän on tiennäyttäjä maassa, jossa intiaanit ovat aina muodostaneet enemmistön väestöstä, mutta eivät ole lähes 500 vuoteen saaneet sanansijaa yhteisistä asioista päätettäessä.

"Aiemmin hallitus määräsi meille kunnanjohtajat. Se johti moniin ongelmiin, koska he ajoivat usein suurmaanomistajien etua. Intiaanijohtajia ei kuunneltu eikä heiltä kysytty neuvoa", Aspi kuvaa kotiseutunsa lähihistoriaa.

Seuraukset olivat sen mukaisia. "Oli runsaasti korruptiota ja julkisten varojen väärinkäyttöä. Kukaan ei tiennyt, paljonko valtio oikein kunnalle myönsi varoja ja miten ne käytettiin. Virkamiehet vain lähettivät raportteja La Paziin, mutteivät kertoneet meille."



Rauhanomainen kumous


Asiat alkoivat muuttua kaksi vuotta sitten, kun Aspi valittiin intiaanienemmistön äänin johtamaan kaupungista ja laajoista ylänköseuduista koostuvaa kuntaa.

"Vasta nyt tiedämme ensi kertaa, paljonko kunnalla on rahaa kassassa ja montako ihmistä täällä asuu", Aspi puuskahtaa.

Aspin valinta oli osa "rauhanomaista vallankumousta", jollaiseksi Bolivian yhteiskuntakehitystä on kuvattu sen jälkeen, kun maa palasi pitkän sotilasdiktatuurien kauden jälkeen demokratiaan vuonna 1982.

Muutoksen ytimessä ovat aimarat, inkojen jälkeläiset ketshuat ja muut noin 30 intiaanikansaa, jotka muodostavat kolme viidesosaa Bolivian yhdeksästä miljoonasta asukkaasta. Syrjityt ja nurkkaan ajetut intiaanit ovat alkaneet vaatia ja ottaa oikeuksiaan kiihtyvällä voimalla.



Oma poika Evo Morales


Viime joulukuussa aimara-johtaja Evo Morales voitti ensimmäisenä alkuperäisasukkaana presidentinvaalit saatuaan yli puolet äänistä.

Heinäkuun parlamenttivaaleissa hänen vasemmistolainen MAS-puolueensa varmisti ehdottoman enemmistön maan parlamentissa valtaamalla 137 kaikkiaan 255 edustajapaikasta.

Ennenkuulumaton kehitys innostaa alkuperäiskansojen liikkeitä kaikkialla Etelä-Amerikassa.

Yhtä lailla se kauhistuttaa valkoisia eliittejä, jotka ovat pitäneet tiukasti poliittista ja taloudellista valtaa hallussaan, vaikka mantereen valtiot itsenäistyivät Espanjan siirtomaavallasta jo 1800-luvun alkupuolella.



Välinpitämättömyys


Jesus de Machacan uneliaan kuntakeskuksen takana aukeaa aava Altiplano, aimara-intiaanien ylänkö, jolla suurin osa Aspin alamaisista asustaa. Ei ole sattuma, että jyrkkä muutos kerää voimansa juuri sieltä. Täällä on taisteltu aina vallanpitäjiä - siirtomaaherroja, maanomistajia, sotilasdiktatuuria - vastaan.

Vuosisatojen välinpitämättömyys aimaroita kohtaan näkyy kaikkialla. Kuntakeskuksista on kymmenien kilometrien matka oman onnensa nojassa eleleville syrjäkylille. Uurastus on ikuista mutta huonosti palkittua, koulut ja terveyskeskukset ovat kaukana ja mahdollisuudet kohentaa omia oloja heikot.

Tämän kaiken presidentti Morales ja Aspin kaltaiset paikalliset intiaanijohtajat haluavat muuttaa. Maassa on käynnistynyt omaisuuden uusjako, jonka avaimia ovat Bolivian elintärkeän kaasu- ja öljyteollisuuden kansallistaminen, suuromistajien kesannolla lojuvien maiden jako köyhille sekä virkamiesten palkanleikkaukset.

Säästöillä on määrä lisätä terveys- ja koulutuspalveluja syrjäseuduilla ja slummeissa.

Toimet saavat Adrian Aspi Cosmen täyden tuen.

"On selvää, etteivät liikeyritykset halua luopua voitoistaan, mutta me aimarat olemme erittäin ylpeitä siitä, että luonnonvaramme tuovat nyt tuloja meille, omassa valvonnassamme. Houkutus korruptioon tietenkin kasvaa, kun rahamäärät suurenevat", hän sanoo.

"Mutta tiedämme, ettei ainakaan presidenttimme myy selkämme takana kaasuamme ja öljyämme ulkomaille, kuten diktaattorien aikana tapahtui."

Puhdistettuaan taloudenpidon Aspi haluaa nyt käyttää varoja koulutukseen ja terveydenhoitoon. Myös vanhainkodin rakentaminen on sydäntä lähellä ja kouluruokailuhanke on jo käynnistynyt.

Ilmoita asiavirheestä