Al­ku­pe­räis­kan­so­jen mais­te­ri­kou­lu­tus alkaa

Oulun yliopistossa alkaa ensi vuoden alussa viiden yliopiston yhteistyöllä valmisteltu alkuperäiskansojen maisteriohjelma.

Alkuperäiskansojen asialla . Johtaja Tuomas Magga (vas.) Oulun yliopistosta, johtaja Susan Gronbeck-Tedesco Kansasin yliopistosta, johtaja Deirdre Heitmeyer Newcastlen yliopistosta, professori Don Fixico Kansasin yliopistosta, Riitta Kataja Oulun yliopistosta, professori Mikael Svonni Uumajan yliopistosta ja lehtori Andrea Amft Uumajan yliopistosta viimeistelivät alkuperäiskansojen maisteriohjelmaa Oulussa.
Alkuperäiskansojen asialla . Johtaja Tuomas Magga (vas.) Oulun yliopistosta, johtaja Susan Gronbeck-Tedesco Kansasin yliopistosta, johtaja Deirdre Heitmeyer Newcastlen yliopistosta, professori Don Fixico Kansasin yliopistosta, Riitta Kataja Oulun yliopistosta, professori Mikael Svonni Uumajan yliopistosta ja lehtori Andrea Amft Uumajan yliopistosta viimeistelivät alkuperäiskansojen maisteriohjelmaa Oulussa.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulun yliopistossa alkaa ensi vuoden alussa viiden yliopiston yhteistyöllä valmisteltu alkuperäiskansojen maisteriohjelma. Puolentoista vuoden valmistelutyön päätteeksi Oulun, Uumajan, Tromssan, Kansasin (USA) ja Newcastlen (Australia) yliopistojen edustajat viimeistelivät maisterikoulutuksen opinto-ohjelmaa tällä viikolla Oulussa.

Kansainvälisesti ainutlaatuisella koulutuksella yritetään parantaa saamelaisten, Australian aboriginaalien ja Pohjois-Amerikan intiaanien oikeuksien toteutumista omilla alueillaan, mutta ohjelma auttaa myös valtaväestöä ymmärtämään vähemmistökansojen asioita, sanoo ohjelmaa Oulun yliopistossa valmistellut Giellagas-instituutin johtaja Tuomas Magga.
Opiskelijoita siis valmennetaan hoitamaan alkuperäiskansojen asioita poliittisella tasolla vaikuttamalla päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. Eri kansojen kokemuksia pannaan yhteen ensimmäistä kertaa tällä tavalla.
"Koulutus antaa opiskelijoille tietoisuutta omasta taustasta ja historiasta, jotta he voivat tulevaisuudessa viedä alkuperäiskansojen asioita eteenpäin. Mutta samalla se palvelee valtaväestöä lisäämällä tietoa alkuperäiskansojen asemasta", Magga muistuttaa.



Eri kansoilla yhteisiä teemoja


Maggan mukaan alkuperäiskansojen asiat ovat nousseet aikaisempaa paremmin esiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. "Kyse ei ole valtaväestön ja alkuperäiskansojen vastakkainasettelusta vaan kumpikin hyötyy tästä ohjelmasta", Magga painottaa.

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti alkuperäiskansojen edustajille eli Oulussa saamelaisopiskelijoille, mutta se ei ole Maggan mukaan ehdoton edellytys. Opiskelijavalinta tammikuussa alkavaan 1,5-2 vuotta kestävään maisterikoulutukseen alkaa lähiaikoina. Maggan mukaan koulutus sopii esimerkiksi humanististen tai luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon jatkoksi. Maisteriohjelmasta on Maggan mukaan tarkoitus saada pysyvä. Nykyistä laajemmaksi ohjelmaa ei kuitenkaan suunnitella. Ohjelman myötä saamelaiskulttuurin opetus Oulun yliopistossa saa kuitenkin uutta voimaa ja laajuutta.

Ohjelma alkaa puolen vuoden koulutusjaksolla Oulun yliopistossa. Oulun, Tromssan ja Uumajan yliopistoista mukaan valitaan kustakin kaksi opiskelijaa, Kansasista ja Newcastlesta molemmista 4-6 opiskelijaa. Syksyllä 2003 opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään, jotka jatkavat opintoja USA:ssa ja Australiassa.

Eri maissa alkuperäiskansojen tarpeiden painotukset vaihtelevat, mutta yhteisiäkin teemoja löytyy. "Esimerkiksi kieliasiat, kansojen oikeudet maahan ja veteen, lakiasiat sekä suhteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat koulutuksessa esillä", Magga luettelee.

Suomessa saamelaiskeskusteluissa pinnalla on pitkään ollut maanomistus, mutta esimerkiksi Australiassa aboriginaalit tarvitsevat tukea etenkin terveysongelmien hoitoon. Pohjois-Amerikan intiaaneilla maanomistus- ja lakiasiat ovat erityisen polttavia.

Ilmoita asiavirheestä