Reilu vuosi sitten alkanut alkolukkokokeilu on sujunut melko nihkeästi. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan alkolukko on nyt vajaassa sadassa rattijuopumuksesta kärähtäneen autoilijan autossa.
--- Selvästi on huomattu, että pitkä prosessi on tässä kokeilussa ongelmana. Rattijuopumukseen syyllistynyt hyväksytään alkolukkokokeiluun oikeuden päätöksellä. Päätöksen saaminen voi kestää useita kuukausia siitä, kun on jäänyt rattijuopumuksesta kiinni. Tämä haittaa ihmisten sitoutumista kokeiluun, kertoo liikenneturvallisuusyksikön päällikkö Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Roine ei kuitenkaan pidä sadan vapaaehtoisen lukumäärää huonona. Ministeriöllä ei ole kolmivuotiselle kokeiluajalle tarkkaa käyttäjämäärätavoitetta, vaan alkolukon käyttäjiä arvellaan olevan kokeilun aikana joitakin satoja.
Yli 80 prosenttia kokeiluun osallistujista on miehiä. Suurin ikäryhmä on noin 50-vuotiaat ja hieman sitä vanhemmat. Eniten humalassa ajamista ehkäisevien lukkojen käyttäjiä on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.
Vaikutukset naapurimaassa positiivisia Tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin Liikenneturvasta kertoo, että Keski-Euroopasta saadut tulokset alkolukkokokeiluista eivät ole kovin rohkaisevia. --- Tulokset ovat olleet sellaisia, että niin kauan kuin alkolukko on autossa, se ehkäisee rattijuopumusta. Mutta kun lukosta on luovuttu, ovat kuljettajat syyllistyneet rattijuopumukseen samassa määrin kuin ennen alkolukon käyttöönottoa.
Roineen mukaan erilainen tilanne on Ruotsissa, jossa alkolukkoa on käytetty vuodesta 1999. -- Ruotsissa kokemukset alkolukosta ovat olleet positiivisia. Siellä on koettu, että alkolukolla on voitu vaikuttaa. Me aloitimme kokeilun osittain Ruotsin hyvien tulosten innoittamina.
Roine muistuttaa, että alkolukkokokeiluun osallistutaan vapaaehtoisesti. Osallistujat ovat yleensä niitä henkilöitä, jotka haluavat elämänsä järjestykseen. Kokeiluun osallistuminen vaatii myös vahvaa sitoutumista päihdeohjelmaan ja jatkoseurantaan. Alkolukkoa on pidettävä vuoden ajan.
Tavoitteena vakiovaruste
Rajalinin mukaan pidemmän ajan tavoitteena tulisi olla, että alkolukko saataisiin vakiovarusteeksi autoihin. Silloin sillä olisi käänteentekevä vaikutus rattijuopumukseen.
-- Viimeisin tutkimustulos Belgiasta kertoo, että jokainen alkolukkokokeilussa mukana ollut kuljettaja oli vuoden aikana puhaltanut 22 kertaa humalassa. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten tarpeellinen alkolukko autossa on ja puoltaa sitä, että sen tulisi olla vakiovarusteena. Ruotsi on ehdottanut, että alkolukko olisi kaikissa uusissa autoissa viimeistään vuonna 2012. Sama tavoite on Suomen valtakunnallisessa tieliikenteen turvallisuussuunnitelmassa.
-- Näyttää siltä, että autoteollisuus ei ole hirveän innostunut asiasta, koska on odotettavissa, että teknologia tulee vielä parantumaan ja halpenemaan, toteaa Roine.
Suomessa kuolee vuosittain noin 80 ihmistä rattijuopumusonnettomuuksissa. Rajalinin mukaan alkoholin hinnan alentaminen on viime vuosina synkentänyt lukuja. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 173 ihmistä vuosina 2004--2005, mikä on kymmenisen prosenttia enemmän kuin vuosituhannen alkupuolella.