Suomen hallituksen vakaa pyrkimys on uudella alkoholilakiesityksellä vapauttaa alkoholi vapaalle kilpailulle murtamalla Alkon monopoli. Lakiehdotusten tuonti eduskuntaan tapahtuu tipoittain, jolloin ne on helpompi viedä läpi, kun hallituksella on määräenemmistö 103 edustajaa, vaikka KD saisikin äänestää lakiehdotuksia vastaan.
Tilanteeseen voidaan vaikuttaa ainoastaan vankalla yhdensuuntaisella kansalaistoiminnalla. Vain 12 prosenttia suomalaisista haluaa väkevät viinat ruokakauppoihin.
Ensimmäisenä askeleena tulee lähipäivinä eduskuntaan lakiehdotus 8-prosenttisten alkoholijuomien tuomisesta maitokauppoihin entisten 5,5-prosenttisten sijasta. Se mennee läpi vastustuksesta huolimatta.
Seuraavana ovat vuorossa oluen verotuksen alentaminen, alkoholin verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen salliminen ja enintään 15-prosenttisten mietojen viinien päästäminen ruokakauppoihin, sekä lopuksi alkoholiasioiden siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.
Nämä kaikki toimenpiteet lisäävät alkoholin kulutusta ja samalla sen aiheuttamia haittoja. Miedot viinit muodostavat 60 prosenttia Alkon myyntivolyymista, ja niiden siirto Alkon 373 myyntipisteestä noin 6 400 kauppaan, kioskiin ja huoltoasemille johtaisi varmuudella monopolin murtumiseen. Sitähän kauppa on halunnut jo ainakin 10 vuotta, jolloin Alkon liikevaihto 1200 miljoonaa euroa solahtaisi kaupan kassoihin.
Suomalaisen alkoholipolitiikan tavoitteena on pitkään ollut vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Alkoholiasioiden siirto STM:stä TEMiin johtaisi siihen, että alkoholipolitiikassa painottuisivat entistä vähemmän kansanterveydelliset ja entistä enemmän elinkeino- ja kilpailupoliittiset tekijät. Suunta on väärä, sillä alkoholijuomien aiheuttamien riippuvuuksien ja humalahaittojen takia alkoholijuomat eivät ole mitä tahansa kulutushyödykkeitä.
Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholilain muuttamisesta antoi lausuntonsa 85 toimijaa. Lausunnoista lakiesitystä täysin varauksetta kannatti vain runsas 10 prosenttia lausunnon antajista. Ehdottoman kielteisesti alkoholin saatavuutta lisäävään lakiesitykseen suhtautui lähes 80 prosenttia.
Puoltavat lausunnot tulivat alkoholitoimijoilta, kuten Kaupan liitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry, joille lakiesityksen kaikkien kohtien läpimeno sellaisenaan olisi toteutunut toiveiden tynnyri. Puoltavan lausunnon toimijoilla oli kaikilla vahva taloudellinen intressi alkoholin vapauttamiseen.
Vastustavat lausunnot tulivat kansalaisjärjestöiltä ja sosiaali- ja terveysalan valtiollisilta toimijoilta, kuten THL, Valvira, Opetushallitus, Poliisihallitus, Suomen Lääkäriliitto, SOSTE, EHYT ry ja Helsingin kaupunki. Vastustavien kansalaisjärjestöjen takana on satoja tuhansia kansalaisia. Vastustavan lausunnon antajat korostivat lukuisin relevantein perustein lakiesityksen tuhoisaa vaikutusta kansanterveydelle, hyvinvoinnille ja taloudelle.
Suomen alkoholipolitiikkaa ei ole syytä löyhentää.
Martti Vastamäki
käsikirurgian dosentti, professori
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry