Tämän kevään alkoholipolitiikan muutokset hämmensivät lehdistön. Kirjoittelun sävy muuttui viihteestä varjopuoliin ja lopulta koko Suomen veroalen kyseenalaistamiseen. Tätä ennen alkoholiasioista on kirjoitettu päiväkehdissä yhtä paljon vuoden 1969 alkoholiuudistuksen yhteydessä, totesi Stakesin erikoistutkija Esa Österberg Terve-Sos messuilla tiistaina Espoossa.
Stakesin tutkijat ovat analysoineet Alkon lehdistökoostetta, joka kattaa suurimpien sanomalehtien lisäksi myös ison määrän maakunta-, alue- ja paikallislehtiä. Juttutyyppeinä oli reportaaseja, asiaraportointia ja pääkirjoituksia. Selvityksen mukaan lehdistö löysi kirjoitteluunsa useita näkökulmia.
- Kolmen suuren muutoksen taitekohdissa lehdistö turvautui voimakkaasti viihteelliseen dramaturgiaan. Kun viihdekirjoittelun perusoletukset Saksaan vievästä alkoholiturismista vuoden alussa, ostoryntäyksistä Alkoon maaliskuun alussa ja Tallinnaan toukokuun alussa, osoittautuivat kupliksi, lehdistön hallitseva näkökulma vaihtui, sanoi Österberg.
Maaliskuussa kulutuksen kasvuun liittyvä haittojen kasvu johti ensin hämmentyneisiin, mutta enimmäkseen tyynnytteleviin sanomiin. Vasta huhtikuussa lehdistö siirtyi vakavampaan ja määrätietoisempaan puheeseen haitoista ja toukokuussa kirjoittelu laajeni jo veropäätöksen varsin yleiseen kyseenalaistamiseen.
Myynnin kasvu noin 15 prosenttia
Ennen veronalennusta alkoholijuomien myynti oli Suomessa lisääntymässä muutamalla prosentilla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Veronalennusta edeltävällä viikolla alkoholin myynti väheni. Veronalennusviikolla Alkon viikkomyynti kasvoi 44 prosenttia viime vuodesta ja seuraavien viikkojen aikana myynnin kasvu oli 20 prosentin luokkaa. Pääsiäinen ja vappu hankaloittivat seuraavien viikkojen vertailua edelliseen vuoteen. Vapun jälkeisillä viikoilla myynnin kasvu Alkossa oli noin 13 prosenttia.
Päivittäistavarakauppojen keskioluen myynnin lisäys oli viikoilla 11-14 noin 15 prosenttia ja ravintolamyynti pysyi suunnilleen ennallaan, joten alkoholin kokonaismyynnin kasvuksi lasketaan Österbergin mukaan noin 15 prosenttia.
Virosta tuodun alkoholin määrää ja kokonaiskulutuksen kasvua voidaan Österbergin mukaan arvioida vasta heinäkuussa. Viron EU-jäsenyyden ensimmäisen kuukauden aikana naapurimaassa on käynyt noin 200 000 suomalaista. Kovin suuresta ryntäyksestä ei ole ollut kyse, koska ennenkin siellä on käynyt noin 2,4 miljoonaa suomalaista vuodessa.