Alkoholinkulutuksen huippu koettiin meillä vuonna 2007. Tuolloin jokainen yli 15-vuotias suomalainen joi alkoholia – 100-prosenttiseksi muutettuna – laskennallisesti yli 12 litraa.
Sitten alkoi lasku, joka on lähes katkeamatta kestänyt puolitoista vuosikymmentä. Vuonna 2022 kulutus henkeä kohti oli 8,9 litraa.
Orpon hallitus aikoo nyt väljentää alkoholilakia. Viime torstaina eduskuntaan tuotu esitys esimerkiksi sallisi enintään kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myynnin ruokakaupoissa. Nyt yläraja on 5,5 prosenttia.
Toinen suurta huomiota saanut muutos olisi alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen. Esimerkiksi ruokalähetin voisi tilata kotiin tuomaan olutta.
Epäilyjä on esitetty erityisesti siitä, kuinka luotettavasti kotiinkuljetuksissa toimisi ikärajojen tarkistus ja kielto myydä alkoholia selvästi päihtyneille. Viranomaiset ovat puolivakavissaan pohtineet, onko heidän myyntiä valvoakseen alettava esiintyä humaltuneina asiakkaina
Suomalaisen alkoholipolitiikan perustotuus on ollut, että viinan käytön määrän ratkaisevat sen hinta ja saatavuus: Jos hintaa nostetaan ja saatavuutta heikennetään, kulutus laskee. Ja nousee, jos hintaa lasketaan ja saatavuutta helpotetaan.
Vuoden 2018 muutos toi ruokakauppoihin juomat, joiden alkoholiprosentti sai olla 5,5 prosenttia. Aiempi yläraja oli 4,7. Tuon muutoksen vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen oli kuitenkin vähäinen ja hetkellinen. Juomisen lisäystä ehkä jarrutti kolme perättäistä alkoholiveron nostoa.
Alkoholikuolleisuuden laskun uudistus kuitenkin pysäytti ja käänsi lievään nousuun. Huolta kannetaan terveydenhuollossa nytkin. Suomen Lääkäriliiton voimassa oleva kanta on, ettei alkoholipolitiikan vapautuksia tule jatkaa.
Nämä eivät kuitenkaan ole loppumassa. Hallitus selvittää myös, voisiko enimmillään 15-prosenttiset viinit tuoda ruokakauppoihin.
Myynnin vapautusta on pontevasti ajanut vähittäiskauppa, jolle laajempi alkoholijuomien myynti toisi lisää liikevaihtoa. Mahdollisuus ottaa viikonlopun viini kaupasta mukaan kiistatta säästäisi asiakkaan vaivaa. Asiakkaan vapaus ja ylipäätään luottamus kansalaisiin ovat kaikkiaan tavoiteltavia asioita.
Kiinnostavaa kuitenkin on, että kansalaiset eivät näe uusia vapautuksia järin tarpeellisina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa ei perää useampi kuin joka neljäs kansalainen.
Enemmistö, 57 prosenttia vastanneista, on nykytilaan tyytyväisiä, ja joka kymmenes vastaaja toivoo nykyistä tiukempaa alkoholipolitiikkaa. Kansan syvien rivien tukeen hallitus ei siis voi uudistuksessa suuremmin tukeutua.