Kadonneet: Oulun po­lii­sin mukaan etsitty vanhus löytyy joskus jopa 100 ki­lo­met­rin päästä

Kaksoissurma: Po­lii­sil­la on Vä­li­vai­nion sur­mis­sa käy­tet­ty ase hal­lus­saan

Huoltovarmuus: Ra­ken­ne­taan­ko ra­ta­yh­teys Oulusta Norjaan vai suur­no­peus­ju­nia etelän kau­pun­kei­hin?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Al­ko­ho­li­hait­to­ja ei saada alas saa­ta­vuut­ta li­sää­mäl­lä – kenen etu näkyy al­ko­ho­li­po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa?

Kaupan ala on viime aikoina kampanjoinut voimakkaasti viinien myynnin laajentamista ruokakauppoihin. Aloite johtaisi tilanteeseen, jota vain pieni vähemmistö kansalaisista kannattaisi. Asiantuntija-arvioiden mukaan muutos toisi ruokakauppoihin myös väkevät alkoholijuomat, koska Alkon yksinoikeusjärjestelmän perusta murenisi.

Ruokakaupoista väkeviä alkoholijuomia haluavien kansalaisten osuus on vain 14 prosenttia (Alkoholipoliittiset mielipiteet 2022).

Päihdepolitiikan haaste on kansanterveyden ja elinkeinon taloudellisten intressien välinen ristiriita. Alkoholia myydään Suomessa noin viidellä miljardilla eurolla vuodessa. Liikevaihtoaan kasvattava päivittäistavarakauppa ottaisi mielellään nykyistä suuremman osuuden alkoholin myynnistä, mutta jättäisi lisääntyvät – nyt jo usein miljardien – haittakulut julkisen sektorin maksettavaksi.

Kysyimme viime syksynä kansalaisten alkoholipolitiikkaa koskevia käsityksiä. Kansalaiset nimesivät alkoholin myynnistä hyötyvien elinkeinojen edut kaikkein suurimmiksi vaikuttajiksi alkoholipoliittisiin päätöksiin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.