Juominen muuttuu riippuvuudeksi, kun pullo alkaa hallita ihmistä. Tuolloin aivojen mielihyvämekanismeissa alkoholi on etuillut kaiken muun edelle. Tätä on edeltänyt yleensä pitkäaikainen alkoholin riskikäyttö.
"Alkoholi kiihottaa niin sanottua mielihyvärataa aivoissa, ja ihminen haluaa käyttää uudestaan. Samanlaiset asiat ohjaavat syömistä, juomista, lisääntymistä ja äitien imettämistä", kertoo tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on yksi Duodecimin Alkoholiriippuvuus-teoksen kirjoittajista.
Mielihyvän tunne johtaa juomisen haluamiseen ja toistamiseen. Tämä voi olla osaksi tiedostamatonta tai tiedostettua.
"Alkoholin aiheuttama mielihyvä on niin paljon voimakkaampaa kuin luonnollisten ärsykkeiden aiheuttama. Se kaappaa ja rupeaa ohjaamaan koko systeemiä."
Sietokyvyn kasvaessa alkoholin humalluttava vaikutus vähenee, mutta vaikutukset mielihyvämekanismeissa vain voimistuvat.
"Tämä tekee siitä yhä vaikeamman hallittavan, kunnes se vähitellen muuttuu riippuvuudeksi."
Ihmiset eivät ole riippuvuuden kehittymisessä tasa-arvoisia. Toisille riippuvuus kehittyy pienemmillä juomamäärillä kuin toisille. Kiianmaa suosittelee kotitestiksi tipatonta kuukautta, jolla voi selvittää omaa suhdettaan alkoholiin.