Sanasta miestä, sarvista härkää, neuvoo sananlasku. Oppositio noudatti ohjetta ja hiillosti pääministeri Matti Vanhasta viime viikkoisella hallituksen kyselytunnilla. Tikun nokkaan nostettiin Vanhasen jurputus siitä, että viestimet osoittavat joidenkin ihmisryhmien voivan Suomessa huonosti, eivätkä kerro, miten hyvin suurella enemmistöllä menee.
Vanhanen moitti sitä, että median tapa osoittaa jonkin ihmisryhmän huonovointisuus tilastoissa vie huomion pois siitä, että tutkimusten mukaan ihmisten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantanut.
Toki oppositio teki Vanhasta ripittämällä omaa politiikkaansa, mutta nyt se tarttui oikeutetusti myös härkää sarvista. Vaikka monilla menee Suomessa nyt entistä paremmin, läheskään kaikkien taloudellinen asema ei ole parantunut.
Leipäjonot ovat yhä pitkät, köyhyys ei ole vain syrjäytyneiden ja työttömien vitsaus, vaan se koskettaa jo työssäkäyviäkin ja monia yksinhuoltajia. Huolestuttavaa on etenkin syrjäytyneiden nuorten miesten kasvava määrä...
Stakesin tuoreimman tilaston suhteellinen köyhyys on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa kuudesta prosentista yli 12 prosenttiin eli peräti kaksinkertaistunut. Hyvinvointivaltio ei siten ole onnistunut ratkaisemaan köyhyysongelmaa.
Vaikka pääministeri haluaisi lukea vain menetystarinoita ja pitää hallituksensa keskeneräiset asiat salassa, tiedotusvälineet eivät voi vaieta. Köyhien ja vähävaraisten unohtamiseen ei luulisi olevan varaa yhdelläkään poliitikollakaan. Heidän tehtävänsä on tehdä ratkaisut, joilla parannetaan koko kansan elinoloja.
Köyhillä ja vähävaraisilla ei ole varaa loputtomiin lupauksia, että sitten ja sitten on luvassa lisää parannuksia. Toki on myönnettävä, että tällä vaalikaudella niitä on tehtykin eikä kaikki voida kerralla ratkaista.
Mutta jos toisaalta haluaa retostella hallituksen taloudellisilla saavutuksilla, on yhtä avoimesti puhuttava kolikon mustemmastakin puolesta. Ei se vaikenemalla kirkastu.
Jo maalaisliiton perustaja ja ideologi Santeri Alkio opetti aikoinaan muistamaan köyhän asian.
Presidentti Urho Kekkonen puolestaan neuvoi maalaisliittoa: pitäkää puolueen linja sellaisena, ettei kukaan ihminen tässä maassa voi sanoa, että me olemme unohtaneet köyhän ihmisen asian.
Onko keskustan nykyinen puheenjohtaja Matti Vanhanen vieraantunut vallan huipulla ratsastaessaan henkisten oppi-isiensä neuvosta jo kauaksi?
Ainakaan hän ei elämöi puolueensa keskeisellä aatteella, vaan hyvin mieluusti korostaa, mitä kaikkea hänen kaksi hallitustaan ovat tehneet. "Hallitukseni ovat noudattaneet paljon sosiaalisempaa politiikkaa ei kuin aikaisemmat hallitukset", Vanhanen toistelee kernaasti.
Tätä hän hoki nytkin kansanedustajille, joille tuttu toisto taisi tulla jo niin moneen kertaan vastaan, että se kirvoitti jo naurunrämäkän.
Oppositio tulkitsi vähättelevän köyhiä ja vähävaraisia. Osa arveli, että Alkio pyörisi haudassaan, jos kuulisi Vanhasen puheet.
Eduskunnan istuntosalissa taisi tuoksahtaa Vanhasen omakehukin sen verran vankasti, että Liisa Jaakonsaari ilmoitti pääministerille: "Ylimielisyyden virus on teihin ainakin iskenyt."
Sen verran tiukkaa tiukkaa rökitys oli, että Vanhasen oli pakko ottaa taka-askelia. Tosin hän antoi periksi vain yhden lauseen osalta. Siltä osin puheen muotoilu saattoi hänen mukaansa olla epäonnistunut. Ei saattanut, vaan oli.
Lopulta Vanhanenkin taipui toteamaan, että Suomessa joillakin ryhmillä on toimeentulovaikeuksia. Hän lupasi, että hallitus kohdistaa tulonsiirrot juuri näille ryhmille.
Ehkä Vanhasen esiintyminen ei kaikkien omienkaan mielestä osunut täysin nappiin, koska eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kiirehti varmuuden vakuudeksi laittamaan viikonvaihteessa julkisuuteen puhereferaatin, jossa hän vakuutti, ettei keskusta ole unohtanut köyhän asiaa.
Vanhanenkin kiisti väitteet köyhien vähättelystä ja vallantäyteydestä.
Valta aikakin maistuu Vanhaselle. Hän on jo monta kertaa tehnyt selväksi halunsa jatkaa pääministerinä vielä kolmannen kauden.
Puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan vajaa pari viikkoa sitten Vanhanen oli satojen keskustalaisten edessä kertonut, että hän aikoo jatkaa pääministerinä vuoteen 2015 asti. Jo viime kesänä hän on kertonut halustaan jatkaa toisenkin kauden nykyisellä hallituspohjalla.
Halua ja pyrkyä pysyä vallassa Vanhasella riittää. Noste on kuitenkin kiinni kansalaisista. He päättävät ensi kädessä pääministerin nimestä ja seuraavan hallituksen pohjasta tulevissa eduskuntavaaleissa. Nykyisen pääministerinkin on syytä muistaa tämä.