Kaikki muuttavat kaupunkiin tai ainakin kaikkien pitäisi muuttaa ja mieluiten isoon kaupunkiin. Ja mitä nopeammin, sen parempi.
Kansamme ikääntyy niin, että tällä vauhdilla täällä ei kohta tunnu olevan kuin vanhusväestöä. Ja mitä nopeammin keski-ikämme nousee, sen paremmin sekin tuntuu sopivan tämän hetken mantraan.
Molempiin ilmiöihin tehdään nyt tilastoa ja käppyrää toisensa jälkeen. Ikääntymisen todistelijat löytävät sopivia ajanjaksoja kunkin alueen kuolemisen ennustamiseen.
Aluetutkija Timo Aro ilmoitti jo twitterissä ja Kalevan jutussa (21.2.) yli 65-vuotiaiden suhteellisen osuuden väestöstä vuonna 2035. Onko jossain päätetty Suomen ikärakenne 20 vuoden päähän?
Kyllä kait poliittisten päättäjien halu on, että väestö säilyy elinvoimaisena. Sitä varten meillä on eduskunta ja muut päätöksentekotasot, että toimet tukisivat tervettä kehitystä.
Muissakin maissa on sama tavoite. Juuri luin (KL 20.2.), että Venäjällä saa toisesta lapsesta kertasuorituksena 6 400 euron ”äitiyspääoman”, joka on tarkoitettu asuntolainan lyhennykseen, remonttiin tai lapsen myöhempiin opintoihin. Toki muut tuet ovat siellä pieniä.
Suomessa on puntaroitava, kannattaisiko alkaa kunnolla tukemaan lapsiperheitä. Lapsiperheköyhyyden torjuminen on jo sivistysvaltion perustehtäviä. Kyllä kait on arvioitavissa, mikä hyöty olisi syntyvyyden merkittävästä noususta, jotta 20 vuoden päästä ikärakenne olisi terveempi.
Kaupungistumista halutaan edistää osin ideologisista syistä, jos kohta taloudellisiakin perusteita löytyy. Vuosi sitten EK:n ekonomisti Penna Urrila ja SAK:n pääekonomistina toiminut Olli Koski esittivät, että 500 000 suomalaisen pitäisi nyt muuttaa maalta kaupunkeihin. Heidän mukaansa valtava muuttoliike tukisi talouskasvua.
Epäilemättä Suomen ”toiseen kertaan” rakentaminen velaksi aiheuttaa jossain säpinää, mutta onko meillä tähän varaa? Samalla toisilla alueilla syntyy valtavia omaisuusmenetyksiä.
Timo Aro suoltaa toinen toistaan värikkäämpää graafia milloin minkäkin alueen tyhjenemisestä. Välillä on todisteita siitä, miten XX vuodessa on lisääntynyt neliökilometrin suuruiset ruudut, joissa ei asu kukaan. Graafeissa ei edes lue, että tämä on ennuste, vaan luvut on esillä kuin faktoina. Hypo julistaa Ylellä (23.2.), että nyt on kaupunkien kesken alkanut pudotuspeli asukkaista.
Mitä voitamme todistellessamme toisillemme ikääntymistä ja tyhjentymistä? Andre Noel Chaker kirjoittaa kirjassaan The Finnish Miracle: ”Omaperäiset kansalliset arvot ja toimintatavat ovat antaneet Suomelle kilpailuedun, jonka avulla maa on rakentanut kadehdittavan rauhan ja kestävää vaurautta”.
Hyvää ja rehellistä on tunnistaa tilanne ja historia, mutta johtopäätöksiä voi tehdä kahdenlaisia. Alistummeko siihen, että viimeinen suomalainen kuolee yksinäisenä vanhuuteen isossa kaupungissa. Oletko se sinä tai lapsesi ?
Vai ryhdymmekö toimenpiteisiin suunnan muuttamiseksi. Eihän takavuosien kehityksen tarvitse olla tulevaisuuden tie. Noelin teoksesta sanottu: ”Oivaltava kirja siitä, miten voitetaan Suomen tapaan.” Valitaan voittava reitti ja päämäärä.
Arto Tahkola
kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (kesk.)
Kempele
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.