Tornio Ajamme torniolaisen sotaveteraanin Reino Pelttarin, 83, kanssa Raumojoen varrelle katsastamaan paikkoja, jossa kuusikymmentä vuotta sitten käytiin Lapin sodan verisimmät taistelut. Avonaiset peltomaisemat ovat osin metsittyneet myös paikalla, jossa torstaina paljastetaan Raumojoen taistelun muistomerkki. Saksalaisten hyökkäys torjuttiin viimeisellä harjanteella ennen Torniota.
Sotahistorian harrastaja Reino Pelttari tietää taistelujen kulun liki minuutilleen. Tiedot tippuvat hämmästyttävän tarkasti siitä alkaen, kun Kenttätykistörykmentti 16 I patteristo nousi Oulun Toppilassa 4.10. kello 22.45 kahteen pimeälle merelle lähtevään laivaan. Seuraavana aamuna laivat ohittivat palavan Kuusiluodon saaren ja saivat tervetuliaisiksi vastaansa saksalaista tykistötulta.
Kotipaikka jäi
mottitaistelujen alle
Yksi Röyttässä laivasta nousseista tykkimiehistä oli alikersantti Reino Pelttari, toisen tulipatterin laskija, joka maihin päästyään joutui jonkin aikaa suojautumaan palaneen sahan pystyyn jääneen savupiipun suojissa Stukien luotisuihkuja. Stukat olivat tuhonneet kaksi aiemmin Toppilasta lähtenyttä suomalaisalusta satamalaiturin viereen.
Suomalaisten maihinnousu oli alkanut lokakuun ensimmäisenä päivänä ja kuuden päivän aikana suomalaiset olivat saaneet laajahkon sillanpääseman Torniossa. Suomalaisjoukkoja tuli jatkuvasti lisää, mutta saksalaisten aseistus oli tehokkaampi ja heillä oli enemmän tykistöä.
Pelttarin mukaan tilanne heidän saapuessaan oli Tornion liepeillä veitsen terällä. Tykistötuki oli enemmän kuin tarpeen, kun saksalaiset aloittivat hyökkäyksen 6.10. yli Raumojoen.
"Päivän aikana tykistö ja kranaatinheittimet ampuivat kaikkiaan 2 520 kranaattia. Tornion taisteluissa ammuttiin 30 prosenttia suomalaisten ampumista tykinlaukauksista Lapin sodassa", Pelttari tietää.
Everstiluutnantti evp Jouko Lahdenperän mukaan Raumojoen taistelu aiheutti saksalaisille täydellisen tuhon. Suomalaisille häviö taas olisi ollut lähes katastrofi.
Raumojoen taistelun jälkeen käytiin Torniossa heti perään 6. - 8.lokakuuta vielä kova ja piinaava Kivirannan-Alavojakkalan mottitaistelu, jossa saksalaiset viimein saatiin motitettua. Motti sulkeutui Reino Pelttarin äidin kotipaikan viereen.
Mottitaistelujen jälkeen Pelttari pääsi lyhimmälle kotilomalleen, "viisi minuuttia", kun asematiedusteluryhmä tuli hänen kotikujalleen pimeässä yössä.
"Koti oli hävitetty, seinät täynnä kranaatinreikiä. Ei ihme, kun kaksi armeijaa oli jauhanut siinä edestakaisin", Pelttari muistaa.
Sotaveteraani
ei ole katkera
Reino Pelttarin patteri ampui viimeiset laukauksensa Ylitornion Nuotiorannalla 15.10. Heidät kotiutettiin Haukiputaalla, josta alkoi samana iltana kävelymatka Tornioon. Runneltu kotiseutu oli ikävää katseltavaa, mutta Pelttari ei ole katkera saksalaisille.
"Minussa ei ole saksalaisvihaa. Tiesimme, että välirauhan ehtoihin kuuluu saksalaisten karkoittaminen maasta. Sekin oli tehtävä, olimmehan sotarikoslain alaisia", jatkosodan alusta asti sotinut Pelttari kertoo. Hän ei tunnusta myöskään vihanneensa venäläisiä, vaikka Uhtualla oli pistin lähellä tulla läpi vartalon. "Mutta en antanut."
Tornion taisteluissa kuolleiden sotilaiden määristä on erilaisia tietoja, mutta Pelttari laskeskelee, että saksalaisia kuoli noin 500 ja suomalaisiakin yli 400. Vaikka suurin osa torniolaisista siviileistä jäi sodan jalkoihin, eikä voinut lähteä minnekään, siviilitappiot olivat vähäisiä.
Uhkarohkea ja hyvällä onnella suoritettu maihinnousu Tornioon tuli saksalaisille täytenä yllätyksenä. Samanaikaisesti Kemin taistelujen kanssa käydyt Tornion taistelut pakottivat saksalaiset vetäytymään pohjoiseen pitkin Kemijoki- ja Tornionjokivarsia.
Muistomerkkien
kaupunki
Tornion maihinnousutaistelujen 60-vuotisjuhlaa vietetään keskiviikosta alkaen. Raumojoen muistomerkin paljastustilaisuus on torstaina, jolloin on myös Jääkäriprikaatin sotilasvala ja taistelujen 60-vuotisjuhla. Muistomerkki on arkkitehti Matti Heikkisen suunnittelema, ja se on valmistettu Länsi-Lapin ammatti-instituutin Tervolan käsi- ja taideteollisuusyksikössä.
Pentti Lahdenperän mukaan nyt oli viimeinen hetki muistomerkille. Torniolaisten aloitteesta valmistetun muistomerkin suunnittelukustannuksiin on osallistunut Pohjan Prikaatin kilta. "Prikaati meni alta, mutta kilta jäi", Lahdenperä heittää.
Tornio saa muistomerkissä yhden lisän lukuisaan muistomerkkien katraaseensa. Pentti Pelttari arvelee, että Torniossa on enemmän muistomerkkejä kuin millään muulla paikkakunnalla. Maailmanmyrskyissä alue on joutunut vuosisatojen kuluessa taistelukentäksi. Tornioon on muun muassa haudattu kolmisen tuhatta Suomen sodan nälkiinnyttämää ja sairastunutta sotilasta.
"Ehkä tämä tausta on saanut minut kiinnostumaan sotahistoriasta", sotaveteraani Reino Pelttari arvelee.
