Oulussa ja Oulun naapurikunnissa on elektroniikkateollisuuden valmistava tuotanto vielä sitkeästi hengissä, vaikka kato on käynyt työntekijöiden määrissä.
Nokian leirissäkin on tuotantoväki vähentynyt 2000-luvun alun vuosista näkyvästi, mutta suhteellisesti ottaen kato on ollut kovinta Nokialle elektroniikkaa alihankintana valmistaneissa yrityksissä.
Kehityksen seurauksena merkittävimmissä elektroniikan alihankintayrityksissä on nyt Oulussa ja lähiympäristössä alle 600 tuotannollista työpaikkaa. Näistäkin työntekijöistä osa on nykyisen talouskriisin paineissa lomautettuna.
Kymmenisen vuotta sitten Oulun ympäristössä oli elektroniikkateollisuuden alihankintayrityksissä tuotantotöissä hyvinkin yli 3 000 henkilöä.
Alihankkijat kuitenkin joutuivat yhä kovemman halpamaista tulleen hintakilpailun paineeseen ja Nokian halu ostaa tuotteita paikallisilta alihankkijoilta laimentui. Elektroniikkatuotteissa kuljetuskustannukset eivät ole ratkaiseva tekijä, joten Nokiakin voi tilata Oulussa valmistettaviin tukiasemiinsa osia kaukaakin.
Oulussa ja lähikunnissa toimineita alihankintayrityksiä alettiin pilkkoa, myydä ja lopettaa. Solitrat, filtronicsit ja remecit hävisivät maisemasta. Tuotantoa siirrettiin ulkomaille.
Alueen ehdoton ykkönen tuotannollisten työntekijöiden määrässä on alihankkijoita edelleen työllistävä Nokia Siemens Networks. Sen tehtaassa Oulussa työskenteli viime vuoden lopulla noin 650 työntekijää tuotannossa ja sitä lähellä olevissa tehtävissä.
Kehityksen kärjessä pakko olla
Oulussa pärjää Aspocompin piirilevytehdas, joka työllistää runsaat sata työntekijää. Aspocomp Oulu Oy:n toimitusjohtaja Jari Isoaho sanoo, että heidän näkökulmastaan elinehto on, että Euroopassa, Suomessa ja lähiympäristössä on tuotekehitystä. "Pyrimme nopeuteen ja joustoon, ja silloin maantieteellinen etäisyyskin on merkittävä tekijä."
Tuotekehitys tarvitsee mieluusti viereensä tuotantoa, jotta se voi valmistaa prototyyppejä ja tuotannon ensisarjoja. Massavalmistus sen sijaan on auttamatta karannut kaukomaille. "Meidän pitää aina olla kehityksen kärjessä ja pitää tietotaito yllä. Nopeasti ja vaativia tuotteita ja palveluja, se on se konsti", Isoaho kiteyttää.
Kempeleessä ohutmetalliosia valmistavan Elektrometallin toimitusjohtaja Jukka Koponen toteaa, että hyvät päämiehet ovat alihankkijalle tarpeen. "Pitää myös olla aggressiivinen ja liikkua markkinoilla, koska töitä jaetaan nyt uudestaan. Ei saa käpertyä paikoilleen", hän sanoo.
Koko ajan alihankkijan pitää tietysti olla joustava ja toimintavarma, ja laadun pitää olla kohdallaan. Kun nämä asiat ovat kunnossa, pienellä yrityksellä on mahdollisuuksia selvitä hyvin, Koponen uskoo.
Tuotantoa voi
palatakin Suomeen
Tyrnäväläisen Ele-Productsin hallituksen puheenjohtaja Toivo Haapalainen sanoo, että yritykset, jotka teettävät tuotteita, etsivät nyt tuotteilleen oikeaa tekopaikkaa. Tarjouskyselyitä on kiitettävästi", hän toteaa.
Ele-Productsin toimintamalli on poikkeuksellinen. Yritys teettää kotonaan työskentelevillä naisilla elektroniikkalaitteissa tarvittavia osia. "Toimintamallimme on meille kiistatta kilpailukeino. Jos sitä ei olisi, oltaisiinkohan mekään Suomessa."
Tietoliikenneteollisuus on enää pienessä roolissa Ele-Productsin tuotannossa. Navigointiin ja hyvinvointiteknologiaan liittyvillä tuotteilla on nyt tärkeä osuus.
Haapalainen toteaa, että töiden menettäminen Suomesta halpamaihin ei suinkaan ole kiveen kirjoitettu, ikuinen asia. "Muutaman työn olemme saaneet viime aikoina, kun asiakkaat ovat kotiuttaneet ulkomailta töitä takaisin. Osa palauttaa töitä Suomeen laadun ja osa hinnankin takia", Haapalainen sanoo.