Alho yh­dis­täi­si va­sem­mis­to­puo­lueet

SDP:n entinen kansanedustaja Arja Alho näkee yhdistymisen parhaaksi lääkkeeksi vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien ahdinkoon. Näin syntyisi yksi, vahva vasemmistopuolue.

Arja Alho kaipaa uutta yhdistynyttä vasemmistoa, jota ei rakenneta johtajista vaan puolueiden juuritasolta lähtien.
Arja Alho kaipaa uutta yhdistynyttä vasemmistoa, jota ei rakenneta johtajista vaan puolueiden juuritasolta lähtien.

SDP:n entinen kansanedustaja Arja Alho näkee yhdistymisen parhaaksi lääkkeeksi vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien ahdinkoon. Näin syntyisi yksi, vahva vasemmistopuolue.

"Kummankin puolueen perusta on rapautunut: ei ole järjestökenttää, ei ole tietoisia ihmisiä eikä ole tutkimus- ja tiedotustoimintaa. Ne pitää tehdä ensiksi ja rakentaa päälle yhteinen puolue", Alho sanoo.

Hän esittää ajatuksen tänään perjantaina julkaistavassa kirjassaan Kovan tuulen varoitus.

Yhtä vasemmistopuoluetta esittäneet on torjuttu vuosien saatossa. Alho sanoo, että esitykset ovat lähteneet väärästä päästä.

"On mietitty, kenestä tulee johtaja ja tällaisia asioita, jotka ovat pienimpiä murheita. Suurin murhe on, että ei ole ihmisiä, jotka ymmärtäisivät kapitalismin lainalaisuuksia", Alho sanoo.

Uusi vasemmistopuolue ei haalisi hänen mukaansa ihmisiä vihreistä ja perussuomalaisista, vaan äänestämättä jättäneistä, joilla ei ole väylää missään.

"Poliittisesti kodittomia on enemmän kuin koskaan, ja heidät pitää saada mukaan", Alho julistaa

Yhdistyminen ei ole helppoa. Alho arvelee, että se on kummallekin puolueelle yhtä vaikeaa, koska historian painolasti on kova.

"Kyse on paljon tunnuksista. Kenen lipusta pitää luopua? Ei tarvitse luopua mistään. Omat lippumme voidaan tehdä mutta vanhojen joukkoon tehdään vain uusi lippu", Alho sanoo.

Kirjansa lähtökohdaksi Alho sanoo kymmenen vuoden takaiset tapahtuma, kun sosiaalidemokraattien Paavo Lipponen johti ensimmäistä hallitustaan.

"Sateenkaarihallitus tuli kulauttaneeksi 1990-luvun lopulla uusliberalismin myrkkyä, mikä sai vasemmiston henkitoreisiin. Rahan vakaus oli ykkösasia ihmisten ja ympäristön hoitamisessa", Alho sanoo.

Vanha vasemmisto pitää sen takia hänen mukaansa kuopata. Poliittista kodittomuutta esiintyy kuitenkin niin paljon, että vasemmiston tietoisuutta pitää rakentaa kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta. "Ydinvoima ja luonnonvarojen tuhlaaminen eivät kuulu tähän aikaan", Alho sanoo.



Vaaliliitto olisi tuonut voiton


Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ei pidä yhdistämistä ajankohtaisena, koska vasemmistoliitto pyrkii demareita enemmän toimimaan vähäosaisten äänenä. "Yhteistyötä on syytä lisätä", Lapintie korostaa.

"Kun olin eurovaaliehdokkaana, raisiolainen sosiaalidemokraattien kansanedustaja Marjaana Koskinen lähti työhöni mukaan. Sellainen on puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jota voisi tehdä", hän sanoo.

Lapintie on laskenut, että jos SDP ja vasemmistoliitto olisivat olleet eurovaaleissa samanlaisessa vaaliliitossa kuin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, paikkoja olisi tullut neljä. Omillaan SDP sai kaksi paikkaa ja Lapintie jäi valitsematta.

"Puolueiden yhdistäminen on humpuukipuhetta ja höpöhommaa. Yhteistyötä tarvitaan, mutta sosiaalidemokratia on niin pahasti porvarillistunut, että yhdistämisestä ei olisi mitään apua. Riidat lisääntyisivät vain. Paras tulos tulee haastamalla toinen toisemme", vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä kuittaa.

Viimeksi vasemmistoliiton ja SDP:n yhdistämistä esitti nykyinen Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka joutui silloisen puolueensa vasemmistoliiton epäsuosioon välittömästi. Hän perusti vuonna 2005 asiaa ajavan Vasemmisto yhteen -yhdistyksen. Viialainen toimi vasemmistoliiton puoluesihteerinä vuosina 1990-1995. Viime eduskuntavaaleissa hän oli sosiaalidemokraattien ehdokkaana mutta ei päässyt läpi.

Ilmoita asiavirheestä