Presidentiltä on riisuttava loputkin ulko- ja turvallisuuspoliittiset valtaoikeudet, eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho (sd.) esittää. Alho ei lakkauttaisi presidentti-instituutiota, vaan tekisi siitä edustuksellisen. Hän siirtäisi presidentin valinnan eduskunnalle.
Alho uskoo, että keskustelu EU:n nopean toiminnan joukkojen päätöksenteosta vauhdittaa presidentin vallan karsimista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan päätöksenteko EU- joukkojen lähettämisestä kuuluisi vain valtioneuvostolle.
Alhon mielestä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kuten EU-joukkojen lähettämisessä, päätöksenteon on oltava hallitusvetoista."Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö vain historiallisista ja pieteettistä syistä ja on ajateltu, ettei siitä ole mitään haittaa. Nyt se on vipu, jota tässä väännetään."
Presidentti-instituutiota kohtaan esittämästä kritiikistään huolimatta Alho toivoo, että Halonen pyrkii toiselle kaudelle. Hän ymmärtää Halosen halun olla vahva vallankäyttäjä.
Halonen uhkasi
haastaa Lipposen
Kansanedustaja, ex-ministeri Arja Alhon mukaan Tarja Halosen nousu presidenttiehdokkaaksi vuonna 1999 johtui SDP:n sisäisestä valtataistelusta.
"Tilanne oli menossa siihen, että Tarja Halosesta oli tulossa ensimmäinen naispuolinen pääministeriehdokas. Se suunnitelma tai uhka ei toteutunut", Alho naurahtaa. Hän antaa ymmärtää, että SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen oli saamassa Halosesta vastaehdokkaan vuoden 1999 puoluekokoukseen.
"Tarja Halonen oli selvästi kannatuksensa, osaamisensa ja sinnikkyytensä johdosta tulossa haastamaan SDP:n eliitin ja se ratkaistaisiin, että hänestä tehtiin presidenttiehdokas."
Hän muistelee, että Halosen mahdollisuuksia presidentinvaaleissa pidettiin huonoina. "Siinä tuli aliarvoitua Halosta pahemman kerran."
Ahtisaarta kohdeltiin
vääryydellä
Alhon mukaan Martti Ahtisaaren pyrkiminen toiselle presidenttikaudelle estettiin sillä, että häneltä vaadittiin puolueen esivaaliin osallistumista.
"Ahtisaarta kohdeltiin vääryydellä, koska istuva presidentti ei voi lähteä kiertämään SDP:n kenttää ja kisaamaan esivaalissa ehdokkuudesta. Se syö presidentin valtaa, joka on myös luottamusvaltaa. Kukaan järjissään oleva istuva presidentti ei suostuisi siihen."
Alho korostaa, että Haloselle ei tule käymään samalla tavalla, koska hän tuntee poliittisen systeemin. "Aikataulu menee niin, kuin se hänelle sopii."
Selitys löytyy Halosen "Hakaniemen torin nenästä", joka ei ole pettänyt koskaan. Alhon mukaan Halonen tuntee pojat eikä anna pussittaa itseään. SDP:ssä ei puhuta tällä kertaa esivaalista.
Suora vaali tuli
hurman mukana
Alhon mielestä suora kansanvaali ja siihen liittyvät esivaalit presidentin valinnassa on tuotu Suomeen kansainvälisen hurman seurauksena.
Alhon mukaan suora kansanvaali sopii huonosti suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, joka on rakentunut aivan toiselta pohjalta. "Kun jokin järjestelmä on kasvanut ja kehittynyt jollakin tavalla, niin uuden elementin tuominen edellyttäisi laajaa remonttia."
"Ahtisaari tuli sosialidemokraattien ehdokkaaksi jossain määrin viekkaudella ja vääryydellä. Hän tuli presidentiksi esivaalin ja suoran vaalin kylkiäisenä. Siihen oli syntynyt Ahtisaaren kokoinen aukko", Alho sanoo ja viittaa siihen, kun SDP:n esivaalin ovet avattiin koko kansalle.
Hän painottaa, että Ahtisaaresta tuli hyvä presidentti. "Ahtisaari toimii nykyäänkin erinomaisena kansainvälisten kriisien ratkaisijana."
Alho pohtii, mitä suora kansanvaali on tuottanut? Hän pitää korkeaa äänestysaktiivisuutta presidentinvaaleissa sinänsä tärkeänä arvona.
"Ihmiset kokevat presidentinvaaleissa, että he pystyvät vaikuttamaan, kenet valitaan. Ihmiset eivät hirveästi odota presidentiltä. Se on hyvin surullista, koska tärkeintä politiikassa on se, mitä tehdään eikä se, kuka tekee."
Manun otsakiehkura
muutti SDP:n kannan
Alho pitää historiallisena paradoksina, että SDP kannattaa suoraa kansanvaalia presidentin vaalitapana. "Demarit olivat Mauno Koiviston otsakiehkuran kansansuosioon asti sitä mieltä, että eduskunnan pitäisi valita presidentti."
Alho lakkauttaisikin suoran vaalin ja siirtäisi presidentin valinnan eduskunnalle. "Presidentin valtaoikeuksia on karsittu sisäpolitiikan saralla, joten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät valtaoikeudet on poistettava."
"Kun sanon, että presidentin valtaoikeuksia pitää karsia, niin en tarkoita, että Halonen on hoitanut tehtävänsä huonosti", Alho tähdentää ja tuskailee, että presidentti-instituution uudistamispuheet koetaan arvosteluna.
Alho ymmärtää, miten Halonen käyttää valtaoikeuksiaan. "Jokainen tekee sen mahdolliseksi, mitä tarjotaan. Jokainen haluaa olla myös vahva vallankäyttäjä."
"Kim Il Sung -ilmiö
karissut"
Alhon silmissä siintää näkymä, että Halosen toisen kauden jälkeen presidentti-instituutio tulisi pistää remonttiin.
"Jokainen kansakunta tarvitsee valtionpäämiehen, joka edustaa maata. Presidentin tehtävänä on tuoda esille epäkohtia, joita muu poliittinen järjestelmä ei pysty. Se ei ole mitenkään väheksyttävä tehtävä, vaan voisin itsekin pyrkiä siihen", Alho sanoo.
Alho ei hätkähdä Halosta kohtaan esitetystä kritiikistä. "On tervetullutta, että Kim Il Sung -ilmiö karisee. Lähes sadan prosentin suosio on hyvin erikoista. On tervettä, että presidentin linjauksia arvostellaan. Totta kai tyypistä voi tykätä, mutta politiikassa pitää aina voida keskustella."