Julkisella sektorilla on vielä yli 40 000 työntekijää, jotka saavat lähteä eläkkeelle ennen 63 ikävuotta. Ammatillisia eläkeikiä on esimerkiksi opettajilla, hoitohenkilökunnalla, poliiseilla ja vanginvartijoilla. Kunta-alalla jopa lähes kolmasosalla viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneistä oli alle 63 vuoden ammatillinen eläkeikä.
Yleisimmin ammatillinen eläkeikä on yli 55-vuotiaalla kuntatyöntekijällä. Alle 40-vuotiailla kuntatyöntekijöillä ammatillisia eläkeikiä ei enää ole.
Kempeleläinen Mirja Tuliniemi ei keksi yhtään asiaa, joka olisi saanut hänet jatkamaan työuraansa. Hän työskenteli Oulun kaupungin röntgenhoitajana ja sai kunnallisen eläkejärjestelmän mukaisesti jäädä eläkkeelle pari kuukautta sitten, hieman yli 61-vuotiaana.
"Aloin valmistautua eläkkeelle lähtöön hyvissä ajoin. Katson, että olen eläkkeeni ansainnut", 24-vuotiaana röntgenhoitajan työt aloittanut Tuliniemi sanoo. Hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi panostaa työuran varhaisempaan aloittamiseen eläkeiän venyttämisen sijaan.
Eläkekertymä olisi toki kasvanut, jos töissäolo olisi jatkunut, mutta sillä summalla ei Tuliniemelle ole merkitystä.
Tuliniemi odottaa eläkeajaltaan matkustelua. Keväälle on suunnitelmissa kaupunkiloma, eikä talvi etelässäkään ole poissuljettu. "En pidä talvesta, eikä miehenikään pidä."
Työssään Tuliniemi ei huomannut iän tuomia ongelmia. "Viimeisen 10 vuoden aikana siirryttiin tietokoneisiin ja digitaalisiin kuviin, mutta opin ne hyvin. Työpaikallamme ei ollut ikärasismia, vanhempien kokemusta pidettiin arvossa ja nuorten uudet tiedot otettiin käyttöön."
Maisteriksi eläkkeellä
Juha Pajunen jäi vuonna 1999 55-vuotiaana eläkkeelle Oulun lennonjohdon päällikön tehtävistä. Työn vaativuus ja ikääntyminen ei tuntunut sopivan yhteen. "Jos hommat helpottuisivat iän myötä, voisi töissä olla pidempään."
Nuori eläkeläinen ei jäänyt bingonpelaajaksi vaan opiskeli itselleen maisterin paperit Joensuun yliopistosta.
"Ei minulla ollut aluksi tarkoitus mitään tutkintoa suorittaa. Olen aina ollut kiinnostunut kielestä ja sanojen alkuperästä. Olen aiemminkin lukenut kirjoja aiheesta, mutta tyttäreni ehdotti, että menisin yliopistolle sitä lukemaan, kun siellä on valmiiksi mietitty, mitä kirjoja kannattaa lukea."
Nyt Pajunen on innostunut viron kielestä ja opiskelee sitä Oulu-opistossa. "Lasten" kanssa opiskelu yliopistossa sai jäädä.
Muita eläkeläisen harrastuksia ovat huilun soitto ja koripallon pelaaminen. "Kyllä minä kitaraakin rämpyttelen." Pajusen eläkeläiselämä on sujunut harrastusten parissa mukavasti ja kiireettä, vaikka alussa uutta elämää piti miettiä. "Ensimmäinen puoli vuotta meni katsellessa, mutta sitten rupesin opiskelemaan."
Työnantajan tuki puuttui
Lumijoella asuva ylipalomies Mikko Närhi jäi eläkkeelle Oulun palolaitokselta neljä vuotta sitten 58-vuotiaana. Hän pitää itseään lottovoittajana, koska pääsi terveenä eläkkeelle. Palomiehilläkin oli ennen 55 vuoden ammatillinen eläkeikä, mutta sitä on nostettu samalla muiden kunta-alan eläkeikien kanssa. "Moni ehti kuolla ennen 55 ikävuotta, ja moni kuoli heti eläkkeelle pääsemisen jälkeen", Närhi muistelee.
Närhi olisi voinut jopa jatkaakin työssä, niin voimakas palomiehen ammatti-identiteetti oli. Työnantajan toimet eivät kuitenkaan siihen kannustaneet. "Työntekijöitä ei kuunneltu yhtään, esimerkiksi työvuoroja muutettiin ja työn rytmitys meni rankaksi."
Närhi teki savusukellushommia ja vesipelastuspuolellakin sukeltamisia työuransa loppuun saakka. Nyt 62-vuotiaana Närhi arvelee, että hän olisi voinut jatkaa töitä 61-vuotiaaksi. "Vaikka kuntoilen, niin on pakko myöntää, että askel lyhenee."