Kirjailija ja ajattelija Algot Untolan aika Kaustisella Keski-Pohjanmaalla oli kirjailijalle käänteentekevää aikaa. Juuri toimiessaan opettajana yhden lukuvuoden Vinturin koululla hän alkoi kirjoittaa lehtipakinoita ja näytelmiä.
Selvennystä kirjailija Maiju Lassilana tunnetuksi tulleen persoonan Kaustisen-vuoteen 1905--06 tuo torstaina julkaistu kirja Liisan Antin aikaan (Kustannusosuuskunta Länsirannikko). Marko Hautalan kirjoittama ja kokoama kirja sisältää Untolan Kokkola-lehteen kirjoittamia pakinoita ja katsauksen Untolan poliittiseen toimintaan.
-- Untolan poliittinen takinkääntö on myöhemmän tutkimuksen luoma myytti. Toisin kuin yleensä on ajateltu, Untolan poliittisuus oli hyvin johdonmukaista. Hän ei kuulunut elämänsä aikana moneen puolueeseen, vaikkakin alkoi kallistua myöhemmin suomalaisen puolueen riveistä sosiaalidemokraattien suuntaan, Untolan poliittisesta toiminnasta väitöskirjaa valmisteleva Hautala kertoo. Puumalan kylä Kaustisella järjesti torstaina Untolan kunniaksi toisinnon kahdesta sadan vuoden takaisesta suurjuhlasta, joissa Untola oli puhumassa suomalaisuuden puolesta.
Eloon heräsivät Snellmanin syntymän satavuotisjuhlat, joita Untola oli mukana järjestämässä Puumalan männikköön keväällä 1906. Aktiivinen kyläkoulun opettaja puhui myös kaksoishäissä Paavolan talossa, jossa nähtiin nyt komeat hääpurpurit.
Tohmajärveläissyntyinen Algot Untola (1868--1918, vuoteen 1894 Algot Tietäväinen) toimi elämänsä aikana opettajana myös Raahessa, Kälviällä, Viipurissa ja Lohjalla. Työmies-lehteä toimittanut lehtimies oli sisällissodassa punaisten puolella, joutui vangituksi ja kuoli laivamatkalla Santahaminaan teloitettavaksi.
