Ruoan arvonlisävero on Suomessa eurooppalaisittain korkea. Aika ajoin pohdittu alv:n alennus menisi tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosin hintoihin. Siksi seuraavaa hallitusohjelmaa tehtäessä pitääkin pohtia vakavasti alentamisen mahdollisuuksia.
EU-maista vain Tanskassa maksetaan ruokaa ostettaessa enemmän veroja kuin Suomessa. Siellä myös ruokaa koskee maan yleinen 25 prosentin arvonlisävero. EU:ssa ruoan arvonlisävero on keskimäärin 5,5 prosenttia. Jopa Ruotsin ja Norjan 12 prosenttiin verrattuna Suomen 17 prosenttia on kohtuuttoman kova.
Mikäli elintarvikkeiden alv-kantaa löysättäisiin 17 prosentista 12 prosenttiin, vaikutus välittyisi 80-prosenttisesti hintoihin, arvioidaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteisen tutkimushankkeen väliraportissa. Maanantaina julkistettu arvio perustuu aiempiin kokemuksiin välillisten verojen muutoksista Suomessa ja muissa OECD-maissa. Siinä on myös otettu huomioon elintarvikeketjun, teollisuuden ja kaupan kilpailuasetelmat Suomessa.
Ruotsissa 1996 ja Norjassa 2001 toteutettu vastaava lasku 12 prosenttiin aiheutti juuri tuon suuruisen hintavaikutuksen. Esimerkkejä ei siis tarvitse etsiä kaukaa.
Valtiolta jäisi selvityksen mukaan saamatta 470 miljoonan euron verotulot, mikäli elintarvikkeiden alv-alennus olisi viisi prosenttia.
Tuloverotusta on pystytty alentamaan maltillisesti Suomessa. Samalla on havaittu, ettei se alennakaan valtion verotuloja, kun kansalaisille käteen jäänyt lisäraha antaa vauhtia kansantaloudelle ja parantaa työllisyyttä. Todennäköisesti elintarvikkeiden alv-alennus vaikuttaisi samoin. Alennus hyödyttäisi suhteellisesti eniten pienituloisia, joten sitä ei voi vastustaa ainakaan sosiaalisin perustein. 40 prosenttia suomalaisista hyötyisi elintarvikkeiden alv:n alentamisesta enemmän kuin tuloveron alennuksista. VATT:n ja PTT:n selvityksessä mainitaan lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajataloudet, suuriksi hyötyjiksi.
Esko Ahon hallitus kirjasi ruoan arvonlisäveroksi lakiin 12 prosenttia, mutta laman aikana sovittiin väliaikaiseksi ruoan alv-kannaksi 17 prosenttia. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus joutui kuitenkin tekemään taloutta tasapainottaessaan suuria leikkauksia ja muita kipeitä ratkaisuja. Niinpä 1998 ruoan arvonlisäveroksi säädettiin pysyvästi 17 prosenttia.
Vaalien lähestyminen vauhdittaa verokeskustelua. Keskustan eduskuntaryhmästä kuultiin budjettikeskustelussa toiveita ruoan alv:n alentamisesta. Samaa ehdotti mm. kristillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli jatkoi viime lauantaina keskustelua ja toivoi valtiovarainministeri Eero Heinäluoman selvityttävän pikaisesti mahdollisuudet alentamiseen.
Kokoomusryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies ja puheenjohtaja Jyrki Katainen muistuttivat kommenteissaan, että keskusta puhuu elintarvikkeiden alv:n alentamisesta aina ennen vaaleja, mutta unohtaa asian vallan kahvassa. Kritiikkiin on aihetta, sillä keskustalla on ollut koko vaalikausi aikaa hoitaa asia kuntoon.
Uutta hallitusohjelmaa tehtäessä asiasta on entistä tarkempaa tietoa. VATT:in ja PTT:n loppuraportti elintarvikkeiden alv:n alennuksen vaikutuksista valmistuu vuoden lopulla, runsaat kaksi kuukautta ennen eduskuntavaaleja. Nyt kuullun perusteella alennukseen näyttää olevan painavia syitä. Vanha Ahon hallituksen lupaus olisi syytä lunastaa.