Helsinki Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin siirtyisi tutkijoiden mukaan kuluttajahintoihin. Hinnat laskisivat noin 3,5 prosenttia, todetaan VATT:n ja PTT:n yhteisen tutkimushankkeen tuloksissa.
Kun verrataan, kummasta kuluttajille olisi enemmän hyötyä, alvin laskusta vai tuloveron kevennyksestä, suhteellisesti suurimpia hyötyjiä alvin alennuksesta olisivat tutkimuksen mukaan pienituloiset lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajakotitaloudet. 40 prosenttia suomalaisista hyötyisi alv-alennuksesta enemmän kuin tuloveroalennuksesta. Verokevennykset puolestaan hyödyttävät keskimääräistä enemmän ansaitsevia kotitalouksia.
Tutkimustietoa
mutun rinnalle
Eduskuntavaalien alla keskustelu elintarvikkeiden alvin laskusta on jälleen kuumenemassa. Kantoja jakaa väittely siitä, menisikö alennus kuitenkaan hintoihin, vai jäisikö se hyödyttämään vain elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Epäilijöiden mielestä tehokkaampi tapa vaikuttaa ostokykyyn on alentaa ansiotuloverotusta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n laajan tutkimushankkeen loppuraportti ei ole vielä valmis, mutta keskeiset tulokset julkaistiin maanantaina, jotta väittelyn tueksi olisi myös tutkimustietoa.
Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus 12 prosenttiin merkitsisi valtiontalouden kannalta noin 470 miljoonan euron verotulojen menetystä. Tutkijoiden mukaan menetys välittyisi kuluttajahintoihin 80-prosenttisesti. Kuluttajahinnat laskisivat 3,5 prosenttia ja kuluttajien reaalitulot kasvaisivat 0,5 prosenttia. Muutoksen seurauksena bruttokansantuote ja työllisyys kasvaisivat sen verran, että verotuloja tulisi takaisin 150 miljoonaa euroa. Näin ollen muutoksen nettokustannus olisi noin 320 miljoonaa euroa.
Sama vaikutus verotuloihin olisi, jos ansiotuloverotukseen tehtäisiin 0,44 prosenttiyksikön kevennys. Työllisyys- ja tuotantovaikutukset olisivat kummassakin samaa suuruusluokkaa, mutta tulonjakovaikutukset sen sijaan olisivat hyvin erilaiset.
Elintarvikkeiden alv:n alentaminen hyödyttää tutkijoiden mukaan erittäin selvästi pienituloisia kotitalouksia, kun taas tuloverokevennykset hyödyttävät ainostaan keskimääräistä enemmän ansaitsevia. Pienituloisille alvin hyöty olisi noin 50 euroa vuodessa henkeä kohden laskettuna, suurituloiselle vajaa sata euroa.
Kauppa uskoo
kovempiin lukuihin
Vastaavan suuruista ostovoiman kasvua on vaikea kanavoida kaikille pienituloisille tulonsiirtomekanismien kautta. Niillä on taipumus luoda kielteisiä kannustinloukkoja. Lapsilisät ovat yksinkertainen keino, mutta eivät auta opiskelijoita, iäkkäämpiä työttömiä ja pienituloisia eläkeläisiä, tutkijat pohtivat.
Päivittäistavarakauppa ry uskoo, että elintarvikkeiden alvin alennus välittyisi hintoihin sataprosenttisesti, mikä tarkoittaisi 4,3 prosentin alennusta hintoihin. "Markkinat ja kilpailu pitävät siitä huolen", yhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Laine totesi.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen näki myönteisenä senkin, että alvin lasku vaikuttaisi ruokapalvelujen myynnin kasvuun. Samaa jopa pelkää Hotelli- ja ravintolaliitto SHR ry. Saattaisi käydä niinkin, että muut ruokapalvelut veisivät niitä. Lakiasiainpäällikkö Helena Pollari toivoi, että myös ravintolapalveluihin voitaisiin pian soveltaa alempaa verokantaa.
Suomi ei voi laskea ravintoloiden 22 prosentin alvia ilman EU:n lupaa. VATT:n erikoistutkija Timo Rauhanen huomautti luovan ratkaisun mahdollisuudesta. Tilapäisenä järjestelmänä voisi olla suomalaisvarustamojen käyttämä malli, eli ruokaravintoloille palautettaisiin työntekijöiden palkoista tilitettävä ennakkopidätys sen suuruisena, että sillä olisi sama vaikutus kuin arvonlisäveron alentamisella.