Talouskasvu pysyy tänä vuonna Suomessa odotettuna, mutta 2003 ei päästä vielä syksyllä ounasteltuun vauhtiin. Muuhun euroalueeseen verrattuna Suomi pärjää kuitenkin melko hyvin.
Suomen Pankki on liittynyt kasvuennusteiden madaltajien joukkoon. Kuitenkin pääjohtaja Matti Vanhala luonnehti Suomen talouden näkymiä varsin myönteisesti. Erityisesti tulopoliittinen kokonaisratkaisu on Vanhalan mukaan talouttamme vakauttava tekijä. Muuhun tulokseen tupon vaikutuksesta on vaikea tullakaan, kun repivä lakkoliikehdintä jää vähäiseksi tai parhaassa tapauksessa sitä ei koeta lainkaan. Ylimääräisen kiistelyn aiheuttamien vahinkojen paikkaamisen sijasta nyt on mahdollisuuksia selvitellä vaikkapa Vanhalan mainitsemia väestön ikääntymisen seurauksia työmarkkinoilla.
SP alensi kuitenkin ensi vuoden kasvuarviota 2,8 prosentista 2,6:een. Vaikka muutos ei ole suuri, siitä näkyy varovaisuuden lisääntyminen. Uutiset muualta maailmasta ja varsinkaan Euroopasta eivät anna aihetta suuriin odotuksiin. Tänä vuonna kasvu pysyy SP:n laskujen mukaan aiemmin ennakoidussa 1,4 prosentissa. Vuonna 2004 keskuspankki uskoo kansantuotteen kasvun vauhdittuvan jo 3,5 prosenttiin.
Euroalue rämpii nyt vaikeuksissa, joihin sen suurin kansantalous, Saksa, on ympäristönsä vetänyt. Ilman Saksan vaikutusta Emu-maiden kasvu ja myös työllisyyden kehitys olisi myönteistä. Saksan hankaluuksia lisää pankkikriisin uhka.Rahalaitosten rakenteita ei ole kyetty keventämään. Kun pankkien omistukseensa hankkimat vakuutusyhtiötkin ovat vain lisänneet vaikeuksia, alan näkymät synkkenevät yhä.
Mikäli Saksassa puhkeaisi pankkikriisi, sen vaikutukset tuntuisivat koko Keski-Euroopassa. Suomea se tuskin ravistelisi. Meillä pankit kevensivät 90-luvun kriisin jälkeen rakenteitaan ja oppivat toimimaan varovaisemmin.
Korot ovat Euroopassa nyt joka tapauksessa ennätyksellisen alhaalla. Sekään ei näytä juuri lisäävän investointi-intoa Saksassa. Muualla EU:ssa EKP:n äskeinen 0,5 prosentin koronlasku tuntuu sentään elvyttävänä.
Koko maailman talous kasvaa ensi vuonna liki samaa vauhtia kuin Suomen bruttokansantuote, mikäli Maailmanpankin ja SP:n ennusteet osuvat kohdalleen. Maailmanpankin arvio ensi vuoden kasvuksi on 2,5 prosenttia. Pankin ekonomisti Hans Timmer arvioi torstaina Helsingissä, että maailmantalous kasvaa lähivuosina enintään maltillisesti.
Leijuupa Timmerin mielestä talouden yllä jo uuden taantuman uhkakin. Se voisi hänen mukaansa seurata esimerkiksi Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sodasta Irakia vastaan. Vaikutukset näkyisivät selkeimmin teollistuneissa maissa, mutta heijastuisivat myös kehitysmaihin.
Vahvinta kasvu on viime vuosina ollut Aasiassa ja erityisesti Kiinassa. Kun siellä kuitenkin lähdetään erittäin alhaalta, nousulla ei hevin ole laajoja vaikutuksia.
Afrikka pysyy Timmerin mukaan vielä pitkään erityisen heikon kasvun alueena. Maanosassa on suuria pulmia, kuten valtiojärjestelmien vakiintumattomuus, yksinvaltaisuus, heimosodat, laaja aids-epidemia, infrastruktuurin puutteet ja kaikesta tuosta seuraava sijoittajien epäluulo. Siitä kierteestä on vaikea nousta vakaan vaurastumisen tielle.
Yleinen sijoitusilmapiiri kehitysmaissa onkin Timmerin mukaan ulkomaisille investoijille tärkeämpää kuin veroetujen kaltaiset houkutteet. Ilmapiiriin vaikuttavina tekijöinä hän mainitsi lainsäädännön, hallinnon tehokkuuden ja kilpailun olemassaolon. Kehitysmaat tarvitsevat jatkossakin paitsi ohjausta myös alttiutta ottaa vastaan neuvoja. Kansanvaltaistuminen olisi kehitykselle hyvä alku.