Suomen suurimman kulta-
hipun voi nähdä Suomen Pankin
rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä 2.11.2008 asti tiistaista perjantaihin kello 11-17 ja viikonloppuisin kello 11-16. Osoite on Snellmanninkatu 2, 00170 Helsinki. Lisätietoa osoitteessa www.suomen-
pankki.fi/fi
Suurin Suomesta löydetty kultahippu esitellään nyt ensimmäistä kertaa Suomen Pankin rahamuseossa, kun näyttely Kulta rahajärjestelmän perustana avattiin tiistaina.
Aleksiksi nimetty harvinainen kultakimpale vietti lähes sata vuotta pankin holvissa ennen kuin se tuotiin koko kansan nähtäväksi.
"Halusimme tuoda sen julkisuuteen, että tällainenkin on olemassa, kun kulta kiinnostaa aina ihmisiä. Se on kiinnostanut ihmisiä niin kauan kuin sitä on tiedetty olevan ja sillä on aina ollut arvoa", rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola kertoo.
Rahamuseo ajateltiin oikeaksi paikaksi hipun esille tuomiseen, koska samaan aikaan sinne rakennettiin kulta-aiheinen näyttely.
Iso-Aleksiksi kutsuttuMikko Aleksanteri Kiviniemi löysi kultahipun syyskuun alussa 1910. Viiden hengen ryhmä oli kullan kaivuussa Inarin Laanilassa Hangasojan suulla.
Kiviniemen ollessa työn touhussa vesirännin yläpäähän jumittui iso möhkäle. Hän meni lapiolla pukkaamaan tukosta ja sai hämmästyksekseen huomata suuren kultahipun. Hipun pintaan jäi yhdensuuntainen joukko naarmuja muistoksi löytäjänsä lapiosta.
Löytöpaikkaan liittyy ristiriitaisuuksia. "Kiviniemi kertoi aluksi löytäneensä hipun toisesta paikasta, ettei hänen valtaukselleen tulisi ylenmääräistä ryntäystä", Koskentola sanoo.
Kiviniemi myi löytämänsä hipun kaivosyhtiölle ja kaivosyhtiö myi sen Suomen Pankille, joka on omistanut hipun melkein alusta asti.
"1980-luvulle jatkuneessa säätelytaloudessa kaikki rahaan tai raaka-aineisiin viittaava meni keskuspankin kautta", Koskentola tarkentaa.
Kun kultakeskus halusi ostaa raakakultaa korujen valmistusta varten, sen tuli hankkia raaka-aine keskuspankin kautta. Oli siis luontevaa, että hippu päätyi pankille.
385 grammaa painava Aleksi-hippu on aiheuttanut ikuisen kiistan siitä, mikä on oikeasti suurin Suomesta löydetty kultahippu. Eevert Kiviniemi löysi Laanilan alueelta 393 gramman kokoisen kultahipun vuonna 1935. Hänen hippunsa nimettiin Kiviniemeksi.
"Mutta tämä Aleksi-hippu oli aikoinaan suurempi kuin Kiviniemi-hippu. Mikko Aleksanteri Kiviniemi nimittäin rapsaisi kimpaleestaan sormuskullat vaimolleen. Kullankaivajien liiton mukaan sormuskullat ovat olleet enemmän kuin kahdeksan grammaa", Jaakko Koskentola perustelee.
Löytäjänsä mukaan nimetty kultahippu Aleksi on tiettävästi Suomen suurin pala raakakultaa ainakin siihen asti, että jostain löydetään vielä suurempi hippu. Ei ole tietoa, kuka hipulle antoi nimen, mutta ennen Aleksiksi nimeämistä sitä lienee kutsuttu Pankkiiriksi.
Aleksi-hippu on uniikkikappale ja sen nykyarvo on mittaamattoman suuri. Raakakullan arvo vaihtelee sekunneittain, mutta Aleksin arvioitu rahallinen arvo pyörii 7 000 eurossa. Hipulla ei kuitenkaan ole myyntihintaa, se ei ole kaupan.
Kultaa sanotaan ikuiseksi maksuvälineeksi ja sitä on käytetty vaihdannan välineenä vuosituhannet. Rahamuseon vaihtuva näyttely Kulta rahajärjestelmän perustana esittelee Aleksi-hipun lisäksi kultakantaista rahajärjestelmää niin meillä kuin maailmalla.