"Albania on aloittanut tinkimättömän taistelun korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Hallituksemme pyrkii katkaisemaan poliittisten puolueiden ja alamaailman väliset kytkyt", Albanian ulkoministeri Besnik Mustafaj vakuuttaa.
Meidän länsimaalaisten mieliin Albania on iskostunut takapajulana ja rikollisliigojen temmellyskenttänä. Vierailu Albaniassa on kuin aikamatka 1960-luvun reaalisosialismiin.
Mustafaj pahoittelee, ettei Albanian maine maailmalla ole hyvä.
"Emme voi taistella yksin järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan", Mustafaj painottaa. Albania on aloittanut tiiviin yhteistyön Europolin, Interpolin sekä useiden EU-maiden poliisien kanssa.
Muutama vuosi sitten arvioitiin, että Albanian taloudesta lähes puolet kytkeytyi jollain tavalla rikollisuuteen. Albanian vitsauksina ovat olleet rahanpesu, huume- ja ihmiskauppa sekä varastettujen autojen myynti.
Kaikki rakastavat EU:ta
"Me rakastamme EU:ta, mutta EU ei rakasta vielä meitä", Mustafaj naurahtaa.
Ulkoministeri ei rohkene arvioida, milloin Albania on EU:n jäsen. Kaikki puolueet maassa kannattavat Euroopan unionin jäsenyyttä.
"Kun katson Albaniaa Suomesta käsin, Bulgariassa ja Romaniassa tilanne rikollisuudessa ei ole sen parempi. Ne ovat onnistuneet lobbaamisessa paremmin kuin Albania", Albanian Suomen kunniakonsuli Liliana S. Verhda arvelee.
Albanialaiset ovat kateellisia Bulgarialle ja Romanialle, jotka pääsevät EU-perheeseen jo todennäköisesti ensi vuonna.
EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn näkee tilanteen toisin.
"Objektiivisten tosiasioiden valossa Bulgaria ja Romania ovat pidemmälle kehittyneempiä. Maat on todettu EU:ssa jäsenkelpoisiksi. Albanialla on pitkä matka siihen ja paljon kotiläksyjä tekemättä."
EU ja Albania allekirjoittivat viime keväänä lähentymissopimuksen.
Komissaari neuvoo Albaniaa keskittymään maan uudistamiseen, eikä lobbaamiseen. "Nyt seurataan, miten Albania pystyy pitämään kiinni sitoumuksistaan."
Suomen ohi?
Albanian Nato-jäsenyys on EU-jäsenyyttä lähempänä. Maa haki ensimmäisenä itäblokin maana jäsenyyttä läntisessä puolustusliitossa joulukuussa 1992.
Albania on Naton rauhankumppani ja tavoittelee täysjäsenyyttä vuoden 2008 laajentumiskierroksella. Albania saattaa olla aiemmin Naton jäsen kuin Suomi.
"Mielestäni Albania on ollut Natossa pitkään, koska osallistumme tiiviisti Nato-yhteistyöhön. Natolla on ollut Albaniassa tukikohta jo yli kymmenen vuotta", Verdha sanoo.
Verhda kiihtyy kuvaillessaan Albanian nuorta demokratiaa.
"Poliitikkojen pitäisi oppia suhtautumaan oppositioon ja vastapuoleen. Kun hallitus vaihtuu, niin yleensä tuhotaan välittömästi edellisen hallituksen saavutukset."
Yksi tällainen esimerkki löytyy Albanian pääkaupungin Tiranan keskustasta. Aukion ylitse ryhdyttiin rakentamaan siltaa vasemmistohallituksen aikana, mutta vuosi sitten valtaan noussut oikeistohallitus keskeytti rakennustyöt.
"Hävinnyt osapuoli väittää aina vaalien jälkeen, että tapahtui vaalivilppi. Vuosi sitten saattoi tapahtuakin jotain vilppiä", Verhda kertoo.
Osmo Lipposta uhkailtiin
Kritiikin sietokyky albanialaisilla poliitikoilla on matala. Kaksi vuotta sitten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin edustajana Albaniassa ollut suomalaisdiplomaatti Osmo Lipponen joutui Albanian johdon riepoteltavaksi.
Lipposella oli keskeinen rooli Albanian vaalilain ja omaisuuden palauttamista koskevan lain valmistelussa.
"Lipponen kirjoitti raportin, josta poliitikot eivät tykänneet. He haukkuivat Lipposen ja vaativat häntä poistumaan maasta", Verdha muistelee kohua.
Demokraattinen liitto -puolue uhkaili järjestää "Lipponen go home" (Lipponen mene kotiin) -mielenosoituksen.
Suomessa asuva albanialainen tehopakkaus Verdha lensi Tiranaan ja ryhtyi vastaiskuun. Verdha perusti Suomen ystävät Albaniassa -yhdistyksen, johon hän houkutteli vaikutusvaltaisia tuttaviaan tiedemaailmasta.
"Suomalaiset ovat tehneet kovan työn, eikä heitä pidä haukkua. He ovat rehellisiä", Verdha luennoi albanialaisille. Lipposen lisäksi Etyjin Albanian toimistossa työskenteli Kaarina Buure-Hägglund.
Verdha vakuuttaa, että albanialaiset ovat pohjimmiltaan demokraatteja. "Meidän poliitikkomme yrittävät kovasti mennä eteenpäin demokratian tiellä. Yhteiskuntamme on niin demokraattinen kuin voi olla."
Verdha naurahtaa kyynisesti, että "Enver Hoxha oli pirullinen kommunisti, joka ei halunnut suhteita pahaan imperialistiseen ja kapitalistiseen maailmaan".
"Kaikilla oli silloin työtä ja kaikki saivat koulutusta. Palkat olivat pienet, mutta sairaalat, koulutus ja päivähoito olivat maksuttomia. Olimme kuin happikaapissa kasvaneita. Emme haaveilleet mistään, koska emme tienneet muusta", Verdha kuvailee.
Tunkioita ja kuoppia
Nyt Albania avaa ovia maailmalle ja halajaa kiihkeästi ulkomaisia sijoittajia. Ministeri Mustafaj julistaa, että Albaniasta kehittyy alueen vetovoimaisin maa.
Satunnainen matkailija huomaa nopeasti, että ulkoministerin julistus on todella kunnianhimoinen. Tiet ovat kuoppaiset ja vaaralliset. Julkinen liikenne on hyvin alkeellista.
Rajojen avautumisen mukana on tulvinut tavaraa. Mersuja on valtavasti. Romumersu vaikuttaa olevan albanialaisten statussymboli. Mersuja on sijoitettu jopa muutamien talojen katolle.
Idyllisessä vuoristossa on siellä täällä valtaisia jätekasoja. Tiranassa jätehuolto on niin alkeellista, että jopa presidentinlinnan lähettyviltä löytyy jätekasoja. Basaarien sivukaduilla on löyhkääviä tunkioita.
Miten kansa kestää?
"Kansan elintaso on nykyään alhainen. Aikaisemmin oli rahaa, mutta ei ollut tavaraa. Nyt on tavaroita, mutta ei ole rahaa. Uusrikkaat ovat rikastuneet samalla tavalla kuin Venäjällä", Verdha paheksuu.
"Meidän pitää purkaa monopoleja, jotta aito markkinatalous saadaan aikaiseksi. Taloutemme kehitys ei pääse vauhtiin, mikäli emme saa vahvistettu sijoittajien uskoa ja luottamusta", Mustafaj myöntää.
Investointeja houkutellaan maahan tarjoamalla ulkomaalaisille yrityksille verohelpotuksia.
Verdha ei usko, että kansa kestää ahdinkoa enää pitkään.
"Vapaa lehdistö on kritisoinut, että poliitikot lupaavat liikaa, mutta tuloksia syntyy vähän ja hitaasti."