Nokia: Täl­lai­nen on yhtiön yli 60-vuo­ti­nen his­to­ria Oulussa

koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Albania on yhä bunk­ke­rei­den maa

Albania yrittää päästä maineestaan Euroopan takapajulana. Tehtävä ei näytä sen helpommalta kuin diktaattori Enver Hoxhan aikaisten betonibunkkereiden räjäyttäminen. Sulkeutuneesta kommunismista muistuttavat bunkkerit reunustavat yhä teiden varsia kaikkialla Albaniassa.

Albaanit ovat ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä. Tietä neuvoo vuohia paimentava nainen lähellä Durresia.
Albaanit ovat ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä. Tietä neuvoo vuohia paimentava nainen lähellä Durresia.
Kuva: Pentti Väistö

Albania yrittää päästä maineestaan Euroopan takapajulana. Tehtävä ei näytä sen helpommalta kuin diktaattori Enver Hoxhan aikaisten betonibunkkereiden räjäyttäminen. Sulkeutuneesta kommunismista muistuttavat bunkkerit reunustavat yhä teiden varsia kaikkialla Albaniassa.

Kun Enver Hoxhalle (vallassa 1943-85) 1950-luvulla esiteltiin bunkkerin prototyyppi, hän kysyi pääinsinööriltä, kuinka pomminvarma se oli.

"Hyvin varma", vastasi insinööri epäröimättä.

Hoxha ei kuitenkaan jättänyt mitään sattuman varaan. Hän käski insinöörin bunkkeriin ja määräsi panssarin tulittamaan bunkkeria.

Insinööri selvisi onnekseen vahingoittumatta, mutta Albania joutui vuosikymmeniksi eristyksiin ulkomaailmasta. Pomminkestäviä bunkkereita rakennettiin yli 700 000 - siis riittävästi suojaamaan jokaista albaania ulkoa mahdollisesti tulevaa hyökkäystä vastaan.

Sementistä ja raudasta rakennettuja, syvälle maahan istutettuja bunkkereita on miltei mahdotonta tuhota, ja ne ovat tänä päivänä kirjaimellisesti esteenä, kun yhteiskuntaa ja yhdyskuntarakennetta yritetään uudistaa maan pyrkiessä EU:hun ja Natoon.



"Matkusta etelään,
siellä on teitä"


Albanialla on upea rannikko Adrianmerellä ja sen vuoksi kaikki edellytykset nousta Slovenian, Kroatian ja Montenegron rinnalle matkailukohteeksi. Rantanaapureistaan Albania eroaa kuitenkin siinä, ettei maassa ole kunnollista tieverkkoa.

"Matkustakaa Etelä-Albaniaan, siellä on kaunista ja ajokelpoisia teitä", neuvoo ystävämme Tiranassa, kun kyselemme maan turistikohteita.

Paikoin Albanian tiet ovat kuin syyskyntöjen jäljiltä olevia peltosarkoja. Maan ainoa nelikaistainen tie pääkaupungista Tiranasta Durresin satamakaupunkiin valmistui pari vuotta sitten.

Suomalaisin silmin moottoritie näyttää hätäpäissään tehdyltä väliaikaisratkaisulta. Liittymiä tien varrella oleviin kyliin ei ole, ja asioillaan liikkuvat ihmiset joutuvat henkensä kaupalla hyppimään kaistat erottavan betonikorokkeen yli - autoilijoiden tuskin huomatessa heitä.



Hienostunut hotelli,
haiseva tapapiha


Albania on yhä yksi Euroopan köyhimpiä maita vaikka markkinataloutta on yritetty rakentaa kommunismin romahdettua 1991. Teiden lisäksi puutteita on myös sähkön ja veden jakelussa.

"Meillä käy makedonialaisia ja kosovolaisia, yritämme nyt markkinoida hotellia Keski-Eurooppaan", kertoo maan ainoan viiden tähden hotellin edustaja Durresissa esitellessään elokuussa avattua hotellia.

Hotelli on viimeistä piirtoa myöten hienostunut. Parvekkeilta on näkymä palmujen reunustamalle rannalle, mutta käytävän sivuikkunoista avautuu albanialainen todellisuus. Hotellin ympäristö on kuin haiseva kaatopaikka - täynnä roskaa, romua ja leijua.

"Meille vapaus tarkoittaa sitä, että kaikki on nyt mahdollista", perustelee tiranalainen ystävämme meistä villiltä näyttävää albanialaista elämänmenoa.

Maan keskuspankin edessä kymmenet miehet huutelevat vaihtokurssejaan heilutellen setelinippuja. Olemme ns. vapailla markkinoilla, joilla rahanvaihto käy nopeammin kuin pankissa. Toiminta on laillista kuten moni muukin meistä arveluttavalta tuntuva - esimerkiksi se, että tupakkakauppaa harjoittavat jopa alle kouluikäiset ravintoloissa ja kaduilla kiertävät lapset.

Villi laittomuus, rikollisuus ja syvälle yhteiskuntaan pesiytynyt korruptio ovat käsitteitä, joista Albania haluaisi eroon.

"Korruptiosta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus ja viime vuosina tilanne on vain pahentunut", sanoo kuitenkin eräs ulkomainen sijoittaja Tiranassa.

Tiranan värikäs ja karismaattinen kaupunginjohtaja, entinen kulttuuriministeri Edi Rama siivosi ensitöikseen pääkaupungin keskustan laittomista markkinoista pari vuotta sitten. Liikemiehet eivät jääneet kuitenkaan suremaan kohtaloaan, nyt kaupungin keskustaa hallitsevat korkeat tornitalot, joiden arvellaan toimivan alamaailman rahanpesupaikkana.

Rama olisi halunnut kirkastaa Albanian mainetta antamalla taiteilijoiden ja lasten maalata harmaat betonibunkkerit iloisenkirjaviksi. Muun käytön puutteessa bunkkerit ovat toimineet kommunismin romahdettua mm. pakolaisten tilapäisinä asuntoina ja karjasuojina.

Raman suunnitelma oli liian värikäs Albanian puolustusvoimille. Sen sijaan Rama toteutti unelmansa Tiranassa. Pääkaupungin talojen julkisivut muistuttavat värikkäästi kuvitettua satukirjaa sinisine, punaisine, keltaisine ja vihreine seinineen. Talojen takapihat Ramakin jätti rauhaan.