Ala­ta­lon siir­to­maa­suo­men laulut tulevat taas

Kiiminkiläislähtöisen laulaja-lauluntekijän Mikko Alatalon pääteokseksi voidaan sanoa kolmen vinyylilevyn sarjaa, Lauluja siirtomaasuomesta. Nyt pohjoisen laulut ovat kokeneet uuden tulemisen, kun vuosina 1978-82 ilmestyneet levyt on koottu hieman lisäiltyinä ja vähennettyinä kahden cd-levyn paketiksi.

Mikko Alatalo vierailee mielellään siirtomaasuomi-eepoksensa maisemissa, esimerkiksi Kiimingin Koitelissa.
Mikko Alatalo vierailee mielellään siirtomaasuomi-eepoksensa maisemissa, esimerkiksi Kiimingin Koitelissa.

Kiiminkiläislähtöisen laulaja-lauluntekijän Mikko Alatalon pääteokseksi voidaan sanoa kolmen vinyylilevyn sarjaa, Lauluja siirtomaasuomesta. Nyt pohjoisen laulut ovat kokeneet uuden tulemisen, kun vuosina 1978-82 ilmestyneet levyt on koottu kahden cd-levyn paketiksi. Mukaan on otettu joitakin alkuperäisiltä vinyyleiltä puuttuneita kappaleita ja jätetty joitakin kokonaisuuteen vähemmän sopivia pois.

Alatalo kertoo kirjoittaneensa lauluihin viha-rakkaussuhteensa kotiseutuunsa Pohjois-Pohjanmaahan ja koti-ikävänsä. Reilusti alle kolmikymppinen lauluntekijä kykeni tekemään harvinaisen tarkkoja huomioita yhteiskunnasta. Hän sanoo pohtineensa teemaa vuosia menestyslevyjensä Maalaispoika oon, Hasardi ja Rokkilaulaja aikoina.

1970-luvun lopulla punkista innostunut rokkiväki ei arvostanut Alatalon suurteosta, mikä edelleen kaivelee laulajaa. Noihin aikoihin Alatalosta tuli rock-piirien inhokki.

"Samalla tavalla minä olin tietysti inhonnut oman aikani establismenttia. Juicea nuo porukat arvostivat kyllä koko ajan. Se johtui siitä, että hän kaveerasi niiden kanssa", Alatalo pohtii.

Lue lisää keskiviikon Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä