Farmakologian ja toksikologian laitoksella Oulun yliopistolla kelpaa röyhistellä rintaa. Laitos on noussut viittauksien määrässä laskettuna alansa parhaaseen prosenttiin koko maailmassa.
Tieteellisiä lähdeviitteitä kartoittava philadelphialainen Institute of Scientific Information kertoi kesäkuun alussa, että farmakologian ja toksikologian laitos on viimeisen kymmenen viime vuoden aikana julkaissut 126 artikkelia tieteellisissä lehdissä. Artikkeleihin on viitattu yhteensä 1 905 kertaa.
Viittauksien määrä ei kerro koko totuutta, mutta se on yksi harvoista keinoista mitata tieteellisen tutkimuksen laatua. Tutkimus on ollut kiinnostavaa ja hyvää, jos se kelpaa lähtökohdaksi muille tieteentekijöille.
Farmakologian ja toksikologian laitoksen johtajan, professori Olavi Pelkosen mukaan viittausten määrä osoittaa, että laitos on ollut mukana luomassa pohjaa tieteenalan kehitykselle.
"Tieteellisesti kova meriitti", iloitsee laitoksen yliassistentti Arja Rautio ja vertaa saavutusta maailmanmestaruustason urheilumitaliin.
"Se on palkinto koko työyhteisölle. Meillä on poikkeuksellisen hyvä ja kannustava henki", Rautio kehuu yksikköä, jossa yhteen hiileen puhaltaa 20 vakituisen lisäksi 20-30 opiskelijaa ja väitöskirjantekijää, joista osa on peräisin lääketieteellisestä, osa luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Alkukesän aikana laitokselta on valmistunut jo neljä väitöskirjaa.
Kovassa sarjassa
Rautio muistuttaa, että pieni ja nuori laitos painii samassa sarjassa satoja vuotta vanhojen yliopistojen kanssa. Lääkefirmojen tutkimuslaitosten olot ovat luksusta Ouluun verrattuna.
Oulussa on nyt päästy tilanteeseen, jossa vuosikymmenien perustutkimus tuottaa hedelmää. Sovellutukset lääketeollisuuden käyttöön ovat tosin vielä perustutkimusasteella, mutta ensimmäinen yritys on jo perustettu.
Farmakologian ja toksikologian laitos on keskittynyt erityisesti kahteen tutkimuslinjaan. Professori Olavi Pelkosen alaa on lääkeainemetabolia. Se tutkii ilmiöitä, joiden avulla elimistö pääsee eroon lääkeaineista ja muista elimistölle vieraista aineista.
"Me kehitämme koeputkimenetelmiä, joilla voidaan ennustaa lääkeaineiden käyttäytymistä ihmisissä jo siinä vaiheessa, kun lääkettä ei ole edes vielä annettu kokonaiselle ihmiselle", professori Pelkonen kertoo.
Professori Heikki Ruskoahon vetämä linja tutkii sydänsairauksia ja sydänlääkkeitä. Tutkimusta tehdään yhteistyössä fysiologian laitoksen kanssa. Niin kansallisen kuin kansainvälinenkin yhteistyö on yksi menestyksen avaimista.
Pullakahvit per juttu
Viitatuksi tulo edellyttää, että on saatava artikkeleita läpi alan kansainvälisesti merkittäviin julkaisuihin. Niitä luetaan ja arvostetaan, koska ne eivät hyväksy sivuillensa mitä tahansa.
Sydänlääkkeisiin liittyvä tutkimus on länsimaissa kiihkeää, joten kiinnostusta on, mutta toisaalta myös tarjontaa, josta pitää pystyä erottumaan.
"Sydänhormoneista tulee tuhansia artikkeleita, joten on varaa valita", Rautio kertoo.
Tutkimustulokset pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jottei tieto ehdi vanhentua. Koska useat laitokset painiskelevat samojen ongelmien parissa, on tärkeää ehtiä julkaisemaan löytönsä ensimmäisenä.
"Jos oikein hyvään lehteen pääsee, niin kyllä me pullakahvit tarjotaan", Rautio kertoo.