Iijoesta pyydettyjen taimenien senttimäärä jää usein alle säädetyn alamitan, joka on 40 senttimetriä.
Kalastusmestari Leo Partanen Voimalohi Oy:sta kertoo, että riista- ja kalataloudentutkimuslaitokselle palautuu istutusmerkintöjä pyydetyistä kaloista pian istutuksen jälkeen. Taimen on tuolloin pyyntihetkellä ollut 35-38 senttimetrin mittainen.
"Alamittaisina taimenia pyydetään noin puolet istutetuista", Partanen toteaa. Iijoen jokialueelle istutetaan noin 10 000 velvoitetaimenta vuodessa.
Iijoen alueen kalatalouden hoitoon on suunnattu noin miljoona euroa.
Partanen kertoo, että Iijoen kalahoitovelvoitteen istukkaiden arvo on noin 100 000 euroa. Kalakantojen velvoitehoidon tarkkailuun menee raportointivuonna noin 50 000 euroa, eli summa on 150 000 euroa. Loput potista menee Iijoen merialueitten ja säännöstelyjärvien kalanhoitoon.
"Kalastajat tuovat osakaskunnille merkittävän lisätulon", Partanen sanoo.
Istukkaat kasvatetaan isommiksi
Etelä-Iin kalastuskunnan projektipäällikkö Risto Tolonen kertoo kalastuskunnan reagoineen alamittaisten taimenten pyyntiin kasvattamalla Iijoen ulkopuolelta tuotuja kaloja isommiksi merialueilla.
Kasvatus tapahtuu kesäisin pyyntiajan ulkopuolella.
"Nykyisin kalastajien pyydyksiin jää entistä useammin isoja, yli 40 senttisiä kaloja", Tolonen kertoo.
Useat istutusmerkit jäävät Tolosen mukaan palauttamatta. Pyydettyjen istutustaimenten määrät tarkentuvatkin kalastuskunnan keskusteluissa kalastajien kanssa.
"Merkkejä jää jostakin syystä palautumatta. Niitä palautuu vain 2-5 prosenttia istutettujen kalojen määrästä", Tolonen tuumii.
Lisäksi hän harmittelee merkkipalautusten informaatioviivettä, sillä tieto palautuksista tulee kalastuskunnille noin viiden vuoden päästä.
Tuhansia kalastuslupia vuosittain
Kalastuslupia myönnetään Iijoelle vuosittain useita tuhansia, ja suosituimmat kalapaikat sijaitsevat koskikalastusalueella sekä Iijoen keski- ja alajuoksulla. Kipinän koskella kalastetaan paljon, etenkin perhokalastusta.
Osakaskuntia on puolestaan kolmisenkymmentä.
Velvoiteistutuksissa on nykyisin siirrytty siiasta kirjoloheen, taimeneen, harjukseen ja kuhaan. Harjusta pyydetään runsaasti koskipaikoista, ja kirjolohi on tätä nykyä patoaltaiden tärkein saalislaji.
Kuhaa on istutettu yli kymmenen vuotta Raasakan patoaltaalla, mutta sitä saadaan saaliiksi myös Raasakan alapuoliselta jokialueelta ja Iijoen edustan merialueelta.
Hauki on merkittävä saalis Iijoella. Sen osuus kokonaissaaliista on ollut yleensä 30-50 prosenttia.