Ampuma-aseiden käyttö alamaailman keskinäisissä välien selvittelyissä on lisääntynyt rajusti viime vuosina. Poliisin mukaan se kertoo rikollisen alakulttuurin järjestäytymisestä ja yleisestä raaistumisesta.
Aseilla uhataan tai niitä käytetään erityisesti huume- ja muiden velkojen perinnässä. Rikollinen "ulosottomies" ei myönnä pitkiä maksuaikoja saati suostuu velkajärjestelyihin. Hän turvautuu yhä herkemmin raakaan väkivaltaan.
Poliisin tietoon ampumistapauksista tulee vain pieni osa. Uhrit eivät hevin kerro, että polvi vioittui kun siihen ammuttiin.
"Yleensä saamme niistä tiedon ikään kuin pöydän alta, epävirallisesti", sanoo rikoskomisario Arto Luukinen keskusrikospoliisin Oulun yksiköstä.
Uhriksi voi joutua myös täysin sivullinen. Oulussa ammuttiin viime talvena eräässä paikallisessa ravtintolassa mies niskalaukauksella mitättömän riidan seurauksena. Ampuja ja uhri eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.
Myös Kylmäluoman leirintäalueen kassakaappia viime syksynä mukaansa mielinyt kolmen miehen ja naisen kopla oli aseistautunut äänenvaimentimella varustetulla pistoolilla. Sillä myös ammuttiin: kerran leirintäalueen hoitajaa ja kolme kertaa poliisia kohti.
Luukisen mukaan on erittäin harvinaista, että poliisia ammutaan.
"Aseita hankitaan ja niitä käytetään toisten rikollisten pelosta toisia rikollisia vastaan. Vain harvoin niillä uhataan tai ammutaan poliisia."
Alamaailman pimeät aseet ovat yleensä peräisin asunto- ja liikemurroista. Niitä myös kaupitellaan. Kukaan ei tiedä tarkkaan laittomien asemarkkinoiden todellista laajuutta.
"Paljon niitä kuitenkin liikkuu", sanoo Luukinen. Myös Oulussa ja sen ympäristössä käydään asekauppaa. Hyvästä ja riittävän järeäkaliberisesta käsiaseesta saa "markkinoilla" hyvän hinnan.
"Tuhat euroa keskimäärin", Luukinen sanoo.
Aseella uhkaamiseen tai sen käyttöön liittyy usein halu osoittaa muille oma kovuutensa.
Luukinen ottaa esimerkin huumerikollisuudesta.
"Aseen käytöllä halutaan osoittaa myös muille kuin varsinaiselle uhrille, että minun kanssani ei pelleillä. Jos minulle ei makseta velkoja, olen valmis jopa ampumaan", Luukinen sanoo.
Harmaa talous
mukana
Poliisilla on selvä käsitys siitä, että esimerkiksi huumekaupalla ansaittua rahaa on siirretty ja yritetään siirtää harmaaseen talouteen, muun muassa pimeään rakennus- ja ravintolabisnekseen. Pohjois-Suomen harmailla markkinoillakin operoi järjestäytyneitä monialarikollisia. Ja samalla kun näin on, myös otteet sen piirissä kovenevat.
"Poliisi on on tietoinen näistä siirtymistä ja pyrkii estämään ne. Siitä on jo näyttöä, että velkojen perintä näillä markkinoilla on saanut samoja piirteitä kuin huumemarkkinoilla", sanoo talousrikostutkija, rikoskomisario Seppo Rautava keskusrikospoliisin Oulun yksiköstä.
Rikollisten aseistautuminen on saanut myös poliisin entistä varovaisemmaksi.
"Me tiedämme tilanteen ja varustaudumme sen mukaan. Poliisin aseenkäyttökynnys ei ole kuitenkaan madaltunut. Oulun huumepoliisissa en tiedä asetta käytetyn lainkaan, esille on kyllä jouduttu ottamaan", Luukinen sanoo.
Kiinniottotilanteissa huumepoliisi käyttää apunaan järjestyspoliisia.
"He ovat siihen koulutettuja ammattilaisia", Luukinen sanoo.