Pääkirjoitus

Ala­kou­lun tun­ti­mää­rää voi lisätä va­ro­vai­ses­ti

Suomen peruskoulujen uuden tuntijaon on määrä tulla voimaan vuonna 2016. Torstaina opetusministeriön kuulemistilaisuudessa näkemyksiään uudistuksesta kertoi muun muassa Suomen rehtorien yhdistys.

Suomen peruskoulujen uuden tuntijaon on määrä tulla voimaan vuonna 2016. Torstaina opetusministeriön kuulemistilaisuudessa näkemyksiään uudistuksesta kertoi muun muassa Suomen rehtorien yhdistys.

Rehtorien selvä kanta on, että alakoulun tuntimäärää pitäisi lisätä. Samaa näkemystä edustavat useat muut asiantuntijatahot. Yläkouluun rehtorit eivät lisätunteja perää.

Yksi tosiasia on, että nyt suomalaisoppilaat saavat peruskoulussa selvästi vähemmän opetusta kuin samanikäiset lapset OECD-maissa keskimäärin. Opetustuntien määrä on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin.

Keskeisiä koulutaitoja mittaavien Pisa-tutkimusten mukaan ainakaan yläkouluikäisten peruskoululaisten opetus Suomessa ei kaipaa mullistuksia. Viihtyvyydessä tosin on tutkitustikin korjattavaa.

Alakoulun tuntijakoa kannattaa tarkastella perusteellisemmin. Lyhyet koulupäivät ovat kyllä kevyitä, mutta koulupäivien jälkeiset tunnit ovat monelle lapselle ajelehtimista ulkona, kavereiden luona ja yksinäistä oleilua kotona.

Koulun turvallinen ympäristö jää hyödyntämättä.

Alakoululaisten koulupäivää voi varovasti jatkaa, mutta ei lisäämällä tietopainotteista opetusta. Tilaa on sen sijaan syytä antaa taitoaineille ja toiminnallisuudelle. Sitä on Suomen kouluissa edelleen liian vähän.

Tähän suuntaan ilmeisesti kuljetaankin. Hallitusohjelman mukaan tuntijakouudistusta "valmistellaan vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia".

Nykyisiin tuntimääriin noita kaikkia tavoitteita ei saada mitenkään mahtumaan.