Ranskan konservatiivit saivat eilen rajun iskun vasten kasvoja. Entinen pääministeri ja nykyinen UMP-puolueen puheenjohtaja Alain Juppé tuomittiin puoleksitoista vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. Oikeus määräsi hänet myös menettämään oikeuden asettua vaaleissa ehdolle vähintään viideksi vuodeksi.
Pariisin länsipuolella sijaitsevan Nanterren kaupungin tuomioistuin totesi Juppén syylliseksi korruptioon hänen toimiessaan Pariisin talousjohtajana vuosina 1988-1995. Kaupungin johto oli palkannut veronmaksajien eli kaupungin rahoilla silloisen RPR-puolueen työntekijöiden palkkoja. Tällaisia haamutyöpaikkoja oli kaikkiaan kymmenkunta.
Sen sijaan samaan aikaan Pariisin kaupunginjohtajana toiminut, istuva presidentti Jacques Chirac ei ole skandaalissa syytettyjen penkillä, koska presidenttiä suojaa virassaoloaikana syytesuoja.
Presidenttihaaveet
karille
Juppén asianajaja leimasi päätöksen perusteettomaksi.
"Tuomioistuin tahtoi varta vasten syrjäyttää Juppén politiikasta", asianajaja Francis Szpiner sanoi heti tuomion julistamisen jälkeen.
Vaikka Juppé aikoo valittaa tuomiosta, eilen luhistui monta korttitaloa. Juppé on Chiracin lempilapsi, läheinen neuvonantaja ja presidentin pitkäaikainen suojatti omaksi seuraajakseen. Jos Juppén saamaa kieltoa asettua ehdolle vaaleissa ei valituksen jälkeen pureta, presidenttiehdokkuus on mahdotonta.
Jos kielto purettaisiinkin, ovat Juppén maine ja uskottavuus jo kuitenkin mennyttä.
Tuomio oli myös isku hallitukselle. Keskustaoikeistolaineen hallitus ei muutenkaan ole viime kuukausina kansaa vakuuttanut.
Ranskalaisista lähes joka toinen on tyytymätön presidenttiin ja pääministeri Jean-Pierre Raffariniin tyytymättömiä on yli puolet kansasta.
Viime vuonna läpi runnotut eläkeuudistukset ja kasvava työttömyys ruokkivat protestimielialaa. Konservatiivien valmistautuminen maaliskuun aluevaaleihin etenee nyt synkissä merkeissä. Toisaalta, ranskalaisten äänestyskäyttäytymisen tärkeimpänä perusteena ei ole koskaan ollut ehdokkaiden putipuhtaus vaan poliittinen suuntautuminen ja karisma.
Mielipidekyselyt ennustavat aluevaaleista hallituksen vastaisia protestivaaleja. Tuloksesta riippumatta hallitukseen povataan rajujakin ministerivaihdoksia.