Alaikäisten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet Suomessa vuosituhannen alusta. Nyt väheneminen on pysähtynyt.
Mikäli alkoholilain uudistukseen liittyvä päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttikorotus ja limuviinojen tulo kauppojen hyllyille toteutuu, vaarannetaan suotuisalta vaikuttanut kehityssuunta.
Vahvempien alkoholijuomien saatavuuden helpottaminen on yhteiskunnan viesti alkoholin käytön puolesta.
Alaikäiset 14–16-vuotiaat nuoret suosivat olutta, siideriä ja long drink -juomia, joiden alkoholipitoisuutta muutosehdotus lisäisi. Kevään 2017 Nuorten terveystapatutkimus osoitti, että tyttöjen juomasta alkoholista näitä oli 56 prosenttia, poikien juomasta alkoholista 72 prosenttia.
Alkoholinkäyttöön liittyvien sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen synty alkaa jo teini-iässä. Alkoholinkäyttö ja humalajuominen eriytyvät koulumenestyksen ja koulu-uran etenemisen mukaan: Kun nuorten alkoholinkäyttö yleisesti väheni viime vuosikymmenellä, poikkeuksena olivat nuoret, joilla oli masennusta ja joiden vanhemmilla oli heikko koulutus ja työttömyyttä. Tässä ryhmässä alkoholinkäyttö lisääntyi.
Alkoholi aiheuttaa lähes kolmanneksen alle 15-vuotiaiden myrkytystapauksista. Humala altistaa nuoret aivovammoille ja muille traumoille. Varhain aloitettu alkoholin käyttö altistaa riippuvuudelle voimakkaammin kuin aikuisena aloitettu käyttö.
Uhkana on, että lakimuutoksen seurauksena syrjäytymisvaarassa olevien nuorten perheissä tilanne heikkenee entisestään.
Nuorilla alkoholinkäyttö liittyy ajatuksiin vapaudesta ja aikuisuudesta. Nykyisessä kulttuurissamme alkoholinkäyttöä pidetään usein itsestään selvänä osana paitsi juhlia, myös arkisia tilanteita. Alkoholinkäyttöä ihannoidaan, mikä vaikuttaa myös nuorten asenteisiin ja mielikuviin.
Alkoholikulttuurin muutos tarvitsee tuekseen laajaa yhteiskunnan rakenteista ja asenteista lähtevää muutosta. Ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että toimenpiteillä, joilla lisätään alkoholin kulutusta, saataisiin aikaan kulttuurinmuutos.
Lupaavia merkkejä nuorten alkoholinkäytön vähentymisessä tulee tukea kaikin yhteiskunnallisin keinoin. Tämä ehkäisee osaltaan myös terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja nuorten syrjäytymistä.
Arja Rimpelä
LT, M.Sc.
kansanterveystieteen professori
Tampereen yliopisto
Mervi Hara
VTM
toiminnanjohtaja
Suomen ASH
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.