Helsinki Alaikäisten sairaalahoito tulisi maksuttomaksi, jos sosiaali- ja terveysministeriön maksutoimikunnan esitys toteutuu. Tämä helpottaisi etenkin niiden lapsiperheiden tilannetta, joissa lapset tarvitsevat paljon terveyspalveluja.
Toimikunta raivaisi myös terveyskeskusmaksujen sekavaa viidakkoa. Kaikkiin kuntiin haluttaisiin sama malli arjen ajanvarausasiakkaille sekä toisaalta iltojen ja viikonloppujen päivystysasiakkaille. Toimikunta luovutti ehdotuksensa peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle (kesk.) perjantaina.
Toimikunnan puheenjohtajan apulaisosastopäällikkö Olli Kerolan mukaan esitystä viimeistellään vielä laajan lausuntokierroksen jälkeen, mutta uudet terveydenhoidon maksut pyritään saamaan voimaan huhtikuun alussa ja päivähoitomaksut elokuun alussa.
Terveyskeskusmaksut nousisivat toimikunnan arvion mukaan reilut 9 prosenttia. Ensi vuonna käyntimaksu nousisi indeksitarkistusten vuoksi 12 euroon. Nykyisestä vuosimaksusta työryhmän enemmistö olisi valmis luopumaan kokonaan. Terveyskeskusten päivystysmaksut olisivat samat kuin sairaalan poliklinikkamaksu, jonka arvioidaan nousevan indeksikorotusten jälkeen 24 euroon. Myös lääkärintodistuksista perittävät maksut yhdenmukaistettaisiin, esimerkiksi tavallisista sairauslomatodistuksista ei saisi periä maksua.
Hammashoidon puolella perusmaksuja korotettaisiin ja porrastettaisiin niin, että kuntien kassat karttuisivat kahdeksalla miljoonalla eurolla. Maksupolitiikalla pyritään myös ohjaamaan potilaita oikeaan paikkaan. Tästä syystä esimerkiksi käynti suuhygienistillä olisi perusmaksultaan kolme euroa halvempi kuin hammaslääkärikäynti, sanoo Kerola. Perusmaksun lisäksi perittävät tutkimusmaksut vaihtelisivat vaativuuden mukaan viidestä eurosta 22 euroon ja toimenpidemaksut vaativuuden mukaan 5,5 eurosta 142 euroon.
Erityis- ja sarjamaksuista luovuttaisiin
Maksu-uudistuksessa pyritään siihen, että maksut olisivat samat kaikille. Näin joidenkin potilas- ja vammaisryhmien maksurasitus kasvaisi kuitenkin muita enemmän, joten muutokset olisi työryhmän mielestä toteutettava asteittain.
Esimerkiksi vammaisten laitoskuntoutus kallistuu tuntuvasti, jos heille räätälöidystä erityismaksusta luovutaan. Tähän asti heiltä on peritty vain yhdeksän euroa hoitopäivältä, kun muille laitoshoito maksaa 26 euroa.
Pitkäaikaissairaiden maksurasitusta rajoittava sarjamaksun 270 euron katto säännöllistä hoitoa saaville on niin ikään häviämässä. Esimerkiksi dialyysipotilaille se voisi merkitä maksurasituksen kaksinkertaistumista, kun he joutuisivat maksamaan hoidoistaan yleiseen 590 euron maksukattoon asti.
Pitkäaikainen laitoshoito veisi 85 prosenttia tuloista
Myös pitkäaikaisen laitoshoidon maksut nousisivat. Kunta saisi periä hoidosta 85 prosenttia vanhuksen tai potilaan nettotuloista nykyisen 80 prosentin sijaan. Samanaikaisesti olisi kuitenkin toteutettava myös kaavailtu uudistus, jonka mukaan myös laitoksessa hoidettaville vanhuksille maksettaisiin eläke-etuudet täysimääräisesti.
Kerolan mukaan asiakkaan elämäntilanne olisi otettavan nykyistä paremmin huomioon, jotta maksurasitus ei nouse kohtuuttomaksi. Esimerkiksi nykyinen 80 euron käyttövara ei pitkälle riitä. Ihmisen toimintakyky vaikuttaa siihen, miten paljon käyttövaroja hän tarvitsee.
Kotipalveluista maksu ajan perusteella
Kotipalveluiden ja -hoidon maksut perittäisiin vastaisuudessa sen mukaan, miten paljon aikaa niihin käytetään. Tarvittava aika määriteltäisiin palvelusuunnitelmassa. Sama periaate tulisi myös sosiaalihuollon asumispalveluihin.
Säännöllisesti kotona annettavan palveluista perittäisiin maksut asiakkaan tulojen mukaan. Ateria- ja kuljetuspalveluista kunta voisi kuitenkin periä päättämänsä kohtuullisen maksun, Turvapuhelimesta ja siihen liittyvistä palveluista kunta saisi periä maksun, jos ne eivät liity muuhun maksuttomaan palveluun, kuten vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen.