Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin kuuluu kaksi pientä akvarellia. Toisessa äiti toivottaa lapsilleen hyvää huomenta ja toisessa äiti rukoilee lastensa kanssa. Interiöörit ovat kauniita, harmonisia ja kertovat hyvinvoinnista.
Maalausten arkistotiedot museon pääkirjassa ovat: "Akvarelleja. Isac Wacklinin maalaamia. Ensimmäinen Le Bon Jour: äiti kolmen lapsen kanssa, yksi sylissä, toinen nojaavana hänen käsivarteensa ja kolmas tavoittaen perhosta ikkunasta. Toinen La Priere: äiti kahden lapsen kanssa, toinen sylissä, toinen polvillaan äidin edessä. Jälkimmäisen nurkassa: "Peint par S.E. Wacklin 1820'. Suuruus 26 x 18 cm. Lahj. apt. R.E. Westerlund, Oulu 1895."
Taidemaalari Isaac Wacklin (1721-1758) sekä opettaja ja kirjailija Sara Elisabet Wacklin (1790-1846) ovat nyt ajankohtaisia. Isaac Wacklinin maalausten näyttely on kaupungin 400-juhlanäyttelynä Oulun taidemuseossa 3.4. saakka. Sara Wacklin valittiin vuodenvaihteessa Kalevan lukijaäänestyksessä kaikkien aikojen merkittävimmäksi oululaiseksi.
Suomalaisessa kirjallisuudessa uraauurtavan muistelmateoksensa lisäksi Sara ylläpiti tyttöjen kouluja 1819-43 Oulussa, Turussa ja Helsingissä, Oulussa ensimmäistä kouluaan 1819-22.
Jäljennöksiä?
Museon akvarellit on kuvattu Sara Wacklinin muistelmateoksen Satanen muistelmaa Pohjanmaalta vuoden 1924 painokseen. Muistelmat ja Helena Westermarckin kirjoittaman Sara Wacklin -elämäkerran suomensi oululaissyntyinen kirjailija K.A. Järvi. Kirjassa kuviin liittyy teksti: "Isak Wacklinin taulu".
Mutta ovatko akvarellit Isaac Wacklinin vai hänen veljensä pojanpojan tyttären, Sara Wacklinin maalaamia?
Museon tiedot viittaisivat myös Saraan. Isaac Wacklinin tutkijat eivät mainitse akvarelleja.
Ehkäpä Sara jäljensi isoisosetänsä Isaacin maalauksia. Saran oma käsiala ja 1800-luvun alun tyyli ovat siirtyneet teoksiin. Akvarellit muistuttavat Sara Wacklinin muita omia piirustuksia.
Isaac Oulussa
Tukholmassa, Pietarissa ja Kööpenhaminassa taiteilijaoppinsa saaneen Isaac Wacklinin teoksia oli mitä todennäköisimmin Oulussa 1800-luvun alussa.
"1700-luvun jälkipuoliskon oululaiskodeissa oli verraten usein muotokuvia ja maisematauluja, eräissä tapauksissa kuparipiirroksia," Aimo Halila kirjoittaa Oulun kaupungin historia II:ssa (1953).
Ja Wacklin maalasi muutakin kuin muotokuvia, sen voi todeta Oulun taidemuseon näyttelyssäkin. Muotokuvat veljistä, kauppias Michael Wacklinista ja raatimies Zacharias Wacklinista sekä tämän vaimosta Sara Uhlbomista (kaikki vuodelta 1755) esittävät varmuudella aikansa oululaisia.
Läpi tulipalojen
Museon pienet akvarellit ovat selviytyneet lähes 200 vuotta monesta tuhosta: Oulun suurista tulipaloista 1822 ja 1882, museon Åströmin huvilan palosta 1911 ja Oulun pommituksista 1940.
Miten teokset olivat Oulun apteekkari R.E. Westerlundin hallussa, siitä ei ole tietoa. Westerlund oli museon perustamisen puuhamiehiä ja esineistön lahjoittajia (ja samoista ajoista helsinkiläisen R.E. Westerlundin musiikkiliikkeen omistaja). Oulun läänin historiallinen ja kansatieteellinen museo, nykyinen Pohjois-Pohjanmaan museo, perustettiin 1896.