Sarjakuvasankari Aku Ankka täyttää kesäkuun yhdeksäntenä päivänä seitsemänkymmentä vuotta. Vuosikymmenien aikana Aku on ehtinyt joutua monin pinteisiin ja pelastautunut niistä enemmän tai vähemmän täpärästi yhtä monta kertaa.
Usein Aku joutuu altavastaajaksi uhkaaviin tilanteisiin. Tämän vuoksi jokaisen on helppo samastua häneen.
"Kuka tahansa voi epäonnistua missä tahansa. Ja aina voi yrittää uudelleen", Suomen ainoa ankkapiirtäjä Kari Korhonen määrittelee Aku Ankan filosofian.
Perusluonteeltaan Aku on säilynyt vuosien saatossa jokseenkin samanlaisena. Nuoruuden vuosista ankkahahmo on kuitenkin rauhoittunut aika lailla.
"Alussa Aku oli pahansuopa koltiainen. Edelleen Aku on säilynyt äkkipikaisena, mutta Carl Barks teki siitä monivivahteisemman", käsikirjoittaja-piirtäjä Korhonen arvioi.
Ajan patinaa Aku Ankka on kestänyt hyvin. Ankassa elää edelleen nuoruuden into, toisaalta myös vanhemmat ikäpolvet löytävät hahmosta helposti itsensä: Aku Ankka on aina lukijansa ikäinen.
"Minun mielestäni Aku Ankka on nyt vähän yli 30-vuotias", Korhonen sanoo.
Yksi kysymys
pelastaa tarinan
Kari Korhonen alkoi piirtää Aku Ankkaa vuonna1994. Nyt hän käsikirjoittaa vuodessa noin sata sivua Akua ja piirtää tuosta määrästä kolmasosan.
Työ lähtee liikkeelle aina käsikirjoituksesta. Se puolestaan perustuu tiiviisti henkilöhahmoihin.
"Idea käsikirjoitukseen voi syntyä mistä tahansa. Usein hahmot lopulta käsikirjoittavat itse itsensä", Korhonen sanoo.
Hahmojen luonteenpiirteiden kanssa käsikirjoittajan täytyy olla tarkkana.
Kunkin vallitsevat persoonallisuuden ominaisuudet ovat tulleet lukijoille tutuiksi vuosien kuluessa. Niistä ei kannata juuri poiketa.
Tuttujen hahmojen lisäksi Aku Ankan suosio perustuu toimiviin tarinoihin. Onnistuneen tarinan taustalta löytyy aina yksi hyvä kysymys.
"Käsikirjoittajan pitää muistaa kysyä, miksi. Täytyy pohtia, miksi Roope rakastaa rahaa, eikä tyytyä vain näyttämään, että hän rakastaa rahaa. Näin tarinaan saa lisää syvyyttä."
Roope Ankka on yksi Kari Korhosen suosikkihahmoistaan Ankkalinnassa. Roope on myös yksi ankkayhteisön väärinymmärretyimmistä asukeista.
"Roopen rakkaus rahaan lähtee romanttisista lähtökohdista. Roope on kiintynyt jokaiseen rahaan, koska jokaisella rahalla on oma tarinansa. Se on vähän eri asia kuin pelkkä ahneus."
Tarina alkoi valkokankaalla
Ensimmäistä kertaa Aku Ankka esiintyi Disneyn Viisas kana kananen -elokuvassa vuonna 1934. Samana vuonna Aku siirtyi samannimiseen sarjakuvaan.
Suomessa hahmoon tehtiin tuttavuutta ensimmäistä kertaa 1930-luvun puolivälissä, kun Aku tuli Helsingin Sanomien Mikki-strippien sivuhahmoksi.
Elokuvan ensiesityksestä perusteella määritetty Aku Ankan virallinen syntymäpäivä on kesäkuun yhdeksäs, vaikka munimispäivää vietetäänkin jo 13. maaliskuuta.
Munimispäivä on keksitty jälkikäteen pelastamaan sarjakuvasankarin uskottavuutta: jossain tarinassa Akun syntymäpäivillä seinäkalenterissa näkyy maaliskuun 13. päivämäärä.
Koska Akun syntymäpäivä oli jo merkattu kesäkuulle, tekijät keksivät, että maaliskuussa voisi olla Akun munimispäivä.
Konservatiivinen lukijakunta
Aku Ankan lukijakunta on poikkeuksellinen joukko: lukijoita on Suomessa noin 1,3 miljoonaa, ja heistä ylivoimainen enemmistö on yli 12-vuotiaita. Lehden kohderyhmäksi lasketaan kuitenkin ensisijaisesti ala-asteikäiset lapset.
Aku Ankan ystävät lisäksi perin konservatiivista porukkaa. Kun pari vuotta sitten julkaistiin tietokoneiden aihepiiriin keskittynyt Bitti Ankka, lukijat nousivat takajaloilleen.
Kouluikäiset lähettivät toimitukseen perusteellisia sähköpostiselvityksiä siitä, että Ankkalinnassa ei tietokoneilla pelata. Asiasta tule tekijöille palautetta edelleenkin.
Nuoret lukijat haluavat pitää tiukasti kiinni Ankkalinnan 50-lukulaisesta idyllistä.
Taloudellisesti Aku Ankka -lehti voi nyt paremmin kuin koskaan. Aku Ankka on Suomen suurin aikakauslehti. Sen levikki on viiden viimeisen vuoden ajan kasvanut tasaisesti, ja viimeisessä levikintarkastuksessa levikiksi saatiin 294 500.
Myös taskukirjojen ja kuvakantisten suosio on kasvanut tasaisesti.
"Kilpailijanamme eivät olekaan muut lehdet vaan muut mediat: videot, tietokonepelit ja internet", Sanoma Magazinesin sarjakuvatoimituksen esimies Riku Perälä arvioi.