Helsingin yliopiston suomen kielen laitos on perinteiseen tapaan valinnut vuoden kielihelmen ja vuoden kielisammakon. Kielihelmi annetaan Aku Ankka -lehden toimitukselle, joka kiitettävästi pitää huolta lehden kielen tasosta.
Vuoden kielisammakko on markkinointihenkinen kielenkäyttö kehityssuuntautuneisuus-, tulevaisuusvastuu- ja mainestrategia-termeineen.
Kielihelmi-valinnallaan suomen kielen laitos haluaa nostaa esiin sen arvokkaan työn, jota 50 vuotta täyttäneen Aku Ankka -lehden toimittajat ovat tehneet suomalais(las)ten kielitajun kehittäjänä.
Aku Ankan sivuilla suomen kieltä käytetään esimerkillisen luovasti ja persoonallisesti koko kielen ilmaisuvaroja hyödyntäen.
Huolellisesti harkittuja ovat paitsi nimet ja sanonnat myös aivan tavallinen replikointi: ”Älä vielä vajoa murheen alhoon!”, ”Ounastelimme jotain tämän tapaista, joten varauduimme kaikkeen mahdolliseen.”
Aku Ankkaa ei pelkästään käännetä suomeksi, se kirjoitetaan suomeksi ja kotoutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun ”koivuniemen herra” tanssii ”saksanpolkkaa” veljenpoikien ”pieksämäellä”, televisiosta tulee ”Uutiskuono” ja Aku kuuntelee ”Antti Relaa”, ei suomen kielellä ole pelkoa englannin ylimarssista.
Vuoden 2001 kielisammakon arvonimi myönnetään niin ikään kielenkäytön ilmiölle. Markkinointihenkinen kielenkäyttö on leviämässä talouselämästä muuallekin.
Sitä edustavat esimerkiksi termit kehityssuuntautuneisuus, tulevaisuusvastuu ja mainestrategia, joiden kätköihin katoavat tulevaisuudesta, kehityksestä ja maineesta vastuulliset toimijat. Kuka kehittyy ja mihin suuntaan, miten vastuu tulevaisuudesta otetaan, millä maineella tulevaisuus tuotetaan ja miksi?
Tällaisen näennäisobjektiivisen kielenkäytön vaikutukset ulottavat lonkeroitaan jo muuallekin kuin yritysmaailman päätöksentekoon.
Sammakkoja on saatu satimeen muun muassa yliopiston piiristä: esimerkiksi yhdyssana virtuaaliyliopistohankerekisteri yhdistää kätevästi virtuaali- ja hankeuskovaisuuden ylenmääräiseen rekisteröintiin.
Kunniamaininnan kielihelmien sarjassa saa Suomen Luonto -lehden käyttöön ottama sana turhake. Lehti valitsi tänä vuonna toista kertaa vuoden turhakkeen eli vuoden turhimman kulutushyödykkeen.
Turhake-ilmaus hyödyntää suomen rikkaita sananmuodostustapoja ja toimii näppärästi vastinparina hyödykkeelle. Sana turhake ei peitä vaan paljastaa heti tarkoitteensa luonteen.