Fysiikan käsitteenä aktiivisuus ilmaisee radioaktiivisten ydinten hajoamisten määrän sekunnissa. Fyysinen aktiivisuus on kehollista, ei ole väliä millä tavoin itseään liikuttaa, kunhan liikettä on. Henkisellä aktiivisuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä edellisen kanssa, se on älyn, sivistyneisyyden ja ymmärryksen kehittämistä. Sanakirjamääreitä aktiivisuudelle on muun muassa into, omatoimisuus, tehokkuus ja toimeliaisuus.
Sitten on hallituksen aktiivisuusmääritelmä; 18 tuntia palkkatyötä (työehtosopimusten mukaisella palkalla), ansaitseminen yrittäjänä vähintään 241,04 euroa, viisi päivää osallistumista työllistymistä edistävään palveluun tai toimintaan tai rekrytointia edistävään toimintaan.
Saadessani päätöksen maaliskuun työttömyysetuudesta, mukana oli maininta siitä, kuinka etuuteni on seuraavat kolme kuukautta 4,65 prosenttia pienempi. Tämä oli toki tiedossa, sillä koska oman näkemykseni mukaan työttömän, eli minun, täytyy pyrkiä edistämään ensisijaisesti omia työllistymismahdollisuuksiaan, ei hallituksen tavoitteita työllisyystilastoinnin suhteen, jatkoin siis ei-aktiivista toimintaani.
Minulla on kuusi lasta, joista kolme koululaista ja kolmea hoidan kotona. Päivähoitopaikkaa en ole hakenut, koska en käy töissä. Olisin kyllä valmis menemään töihin, mutta en saa hakemuksista huolimatta edes haastattelukutsuja, koska minulla ei ole ammattia, monenlaista osaamista kyllä.
Viime vuosina olen perhe-elämän ohessa opiskellut avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä ja psykologiaa ja koossa alkaa olla lähes sata opintopistettä, parhaillaan loppusuoralla viime syksynä aloittamani kasvatustieteen aineopinnot. Opinnot ovat maksullisia. Tarkoitukseni on jossakin vaiheessa pyrkiä päätoimiseksi opiskelijaksi.
Lisäksi toimin tukiperhevanhempana yhden viikonlopun kuukaudessa. Harrastan lukemista, hiihtoa ja pyöräilyä ja seuraan kiinnostuneena yhteiskunnallisia asioita. Some-aktiivi en tosin ole lainkaan.
Mielestäni täytän kohtuudella alkukappaleen määritelmiä aktiivisuudesta, mutta aktiivimallin mukaan taidan olla patalaiska sohvaperuna (toisinaan sekin on kannatettavaa ”toimintaa”, ainakin torkkupeiton kera). Pitäisiköhän siis ilmoittautua kenties tulityökurssille? Ammatinvalintapsykologilla olen käynytkin ennen aktiivimallia, hän tuki suunnitelmiani, joita parhaillaankin toteutan opiskelemalla.
Omalla kohdallani etuuteni pienennys ei ole katastrofi, jollakin tilanne voi olla toisin. Tilanteeni on vain yksi sadoista tai tuhansista yksittäisistä työttömistä, joiden aktiivinen toiminta omien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on mitätöity aktiivimallin myötä.
Työttömyystilastojen pikainen siivoaminen ei palvele työllisyyden nostoa pitkällä aikavälillä, kaikkien yksilöiden niputtaminen yhdeksi massaksi ja suuren joukon leimaaminen ei-aktiivisiksi on tuskin sitä innostavaa motivointia.
Te-palveluista lopuksi sen verran, että hakiessani työttömyysetuutta vanhempainvapaan loputtua viime kesänä, en ole kertaakaan tavannut henkilökohtaisesti ketään te-toimiston työntekijää. Lähinnä verkkokuittailuilla on asioita hoidettu.
Opintojeni ja tukivanhempitoimintani vuoksi sain kyllä syksyllä erinäisiä uhkauksia etuuden lopettamisesta, jos en siihen ja siihen mennessä toimita niistä tositteita. En toki ollut jättänyt mitään kertaakaan toimittamatta.
Useita viikkoja myös odottelin, josko te-toimisto ja Kela osaisivat tehdä sellaisia laskutoimituksia, kuten jääkö 140 euroa kuukaudessa alle 300 euroa kuukaudessa? Tai jääkö 35 opintopistettä jaettuna yhdeksällä kuukaudella enintään viiteen opintopisteeseen kuukaudessa?
Yhteistyö kyseisten toimijoiden välillä ei vaikuttanut kovinkaan toimivalta, lopulta reilu kahden kuukauden pompottelun jälkeen toki päätöksen sain. Jossakin ehkä jotakin kehitettävää saattaisi olla, onko se sitten minun aktiivisuudessani? Hallitukselta vastausta odotellessa.
Satu Nevatalo
Ii
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.