Vihanti Lampinsaarelaisilta vuolassanainen oman kylän erinomaisuuden kehuminen tulee niin luontevasti, että sen melkein uskoo. Kun kyläläisiltä tivaa negatiivisia puolia asuinpaikastaan, joitakin vuosia sitten perheineen Raahesta Lampinsaareen muuttanut Markku Borén sanoo, että siinähän niitä on tullut puheen lomassa, mutta ne taitavat mennä kuulijalta ohi.
"Täällä on käynyt useampiakin tutkijoita meitä haastattelemassa. He ovat tulleet tänne kylmän viileinä tutkijoina ja lähteneet innokkaina kyläaktivisteina", kertoo Borén lampinsaarelaisten taidoista vakuuttaa ulkopuoliset kyläpuheillaan.
Valinta Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi antaa lampinsaarelaisille lisää potkua kylänsä kehittämiseen. Sen avulla aiotaan houkutella Lampinsaareen uusia asukkaita ja mahdollisesti yritystoimintaakin.
"Ollaan me tästä valinnasta tietysti vähän ylpeitäkin", kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Elisa Saukko myöntää ja sanoo puoleksi tosissaan Lampinsaaren olevan niin aktiivinen kylä, että siellä ei ole mahdollisuus dementoitua.
Kylä heräsi jälleen elämään
Vihannin Lampinsaari ei ole perinteinen maalaiskylä. Markku Borénin mielestä se on sekä hyvä että huono asia.
"Meillä on täällä vapaus touhuta, kun olemme ei kenenkään maalla. Toisaalta esimerkiksi maaseudun kehittämisrahaa ei kolahda tänne", hän sanoo.
Lampinsaaren kylä nousi asumattomaan suomaisemaan 1950-luvulla, kun Outokumpu Oy aloitti alueella malmin tuotannon. Kaivoksen työntekijöiden asuinalueeksi rakennetun Lampinsaaren suunnitteli arkkitehti Ahlqvist mielessään englantilainen puutarhakaupunki.
Parhaimmillaan Lampinsaarta asutti noin 2 000 ihmistä ja kylässä vaikutti lähes 50 eri yhdistystä ja kerhoa. Vihannin kuntakeskuksessa ja muilla kylillä oltiin jopa kateellisia lampinsaarelaisille.
Kaivostoiminta kuitenkin loppui 1992, ja tilanne kylällä muuttui. Väki kaikkosi, asuntojen hinnat romahtivat ja kyläläisiä kohtasi varsinainen masennuskausi.
"Oltiin kuolemaisillaan, henkitoreissaan. Tuli olemassaolon kriisi, eikä ollut tietoa siitä kuka ottaa asiat hoitaakseen", Elisa Saukko kuvaa.
Masennuskausi kesti aikansa, kunnes Lampinsaaressa ryhdyttiin jälleen elämään. Nyt Lampinsaaressa on noin 430 asukasta. Kaivoksen työntekijöille rakennetuista asunnoista on tyhjillään vain kymmenkunta, kun suuria neljän asunnon taloja ja paritaloja on muutettu yhden perheen asunnoiksi. Uusia perheitä kylälle muuttaa noin kymmenen perheen vuosivauhtia.
Menneiden vuosien perintönä kylällä on vahva yhteisöllisyyden ja toisista välittämisen henki.
Yhteisöllisyyttä ylläpidetään muun muassa kaapeli-TV:llä, jossa pyörii kylän sisäinen tiedotuskanava. Jos Kaivoskuppilassa riehaannutaan turhan vauhdikkaiksi, huomautetaan siitä tiedotuskanavalla ja kehotetaan ottamaan seuraavalla kerralla sen verran rauhallisemmin, ettei tarvitse julkaista vauhtiveikkojen nimiä kaapeli-TV:ssä.
Kylän kehittämiseksi Lampinsaaressa on opittu hyödyntämään tarjolla olevia rahoituskanavia. Kylällä on jo alkanut osuuskuntakoulutus ja rahoitushakemus on vetämässä ympäristön viihtyisyyden parantamista varten.
