Pohjois-Pohjanmaalla oli Iltalehden (28.3.) Kelalta tilaaman tilaston mukaan ajalla 1.1.–25.3. Kelalta työttömyysetuutta saavia 16 790 henkilöä, joista lain mukaisesti oli aktiivisia tai ilman aktiivivelvoitetta yhteensä 7 535 henkilöä, siis 44,9 prosenttia.
Aktiivisuusvelvoite ei täyttynyt 9 255 työttömällä ja leikkuri iskee 55,1 prosentille Kelan etuutta saaneisiin työttömiin Pohjois-Pohjanmaalla. Siis yli puolelle. Pitäisikö huolestua? Tuo prosenttiluku on 8. korkein maassamme.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan jokaiselle tulee taata tosiasiallinen mahdollisuus osallistua laissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai toimintaan, mikä tarkoittaisi palvelujen ja toiminnan tarjonnan lisäämistä.
Lisäksi valiokunta toteaa, että pitää varmistaa se, että henkilö, joka tekee kaiken häneltä kohtuudella vaadittavan, ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Näin etuutta ei saisi alentaa, jos työnhakija ei ole onnistunut työllistymään taikka pääsemään työllistymistä edistävään palveluun hänestä itsestään riippumattomista syistä.
Oliko Pohjois-Pohjanmaalla te-toimiston ja kuntien aktiivitoimia riittävästi tarjolla ja olivatko ne työnhakijoille sopivia? Pääsivätkö kaikki niihin? Ovatko kaikki aktiivitoimet kelvanneet sittenkään maksajalle, koska selkeitä ohjeita ei ollut olemassa?
On esitetty väitteitä, ettei esimerkiksi ESR-hankkeissa toteutetut aktiivitoimet tai omaehtoiset koulutukset kävisikään aktiivisuudesta, mikä saattaa tulla monelle yllätyksenä. Tietooni on tullut, että työttömälle suunnattu kuntoutuskaan ei ole käynyt aktiivisuudesta.
Onko viesti aktiivimallista ja leikkauksesta tavoittanut kaikki työttömät? Näyttää siltä, että leikkuriin joutuvissa työttömissä on osatyökykyisiä tai joiden työkykyä ei ole arvioitu, eivätkä he ole tosiasiallisesti kyenneet aktiivitoimiin, vaikka olisivat halunneet?
Oliko työnhakijoilla perustuslakivaliokunnan peräämiä todellisia mahdollisuuksia aktiivitoimiin? Kun kysyntä ja tarjonta ei kohtaa työstä, koulutuksesta tai työllistymistä edistävistä toimista, mistä se johtuu, tarjonnasta, tarjoajasta vai vastaanottajasta vai kenties tarjonnan puutteesta?
Koska yli puolet Kelan työttömyysetuutta koko Suomessa saavista on joutumassa leikkurin kohteeksi, olisi syytä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan arvioida, onko työnhakijoilla ollut todellisia mahdollisuuksia aktiivitoimiin, siis työhön, yritystoimintaan tai työllistymistä edistävään toimintaan.
Leikkuria ei voi mielestäni toteuttaa, elleivät perustuslain edellytykset toteudu. Siksi huhtikuun tarkastelu ja aiottu leikkuri pitää jäädyttää siksi aikaa, että jokaisen työttömän tilanne hänen mahdollisuuksistaan arvioidaan yksilökohtaisesti. Lainsäätäjän ongelma on miettiä, miten se toteutetaan.
Anne Huotari
kaupunginvaltuutettu (vas.)
ex-kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.